Tämän ensimmäisen lomatauon jälkeisen kirjoitelmani aion pyhittää hillalle. En siis koiralleni, vaan sille varsinaiselle marjalle.
Olimme työkaverini Heinin kanssa tapaamassa Karkkilan yhdistyksen ukkoja TunneMusiikki- ja Äijäasioissa.
Olin aamulla jälleen Hillan kanssa lenkillä. Koin jonkinlaisen juhannusherätyksen. Tuntui siltä, että tänä suvena Lapissa kaikki kukkii samanaikaisesti.
Pidin taas tässä kerran yhden miehen seminaaria katukahvilassa isolla kirkolla. Aika kului rattoisasti ohikiitäviä ihmisiä seuratessa.
Tällä kertaa pohdin yhden miehen seminaarissa sitä, kuinka suuri vaikutus opettajalla voi olla siihen, miten innokkaasti mihinkin oppilas suhtautuu.
Ihmisen on hyvä aina välillä tunnustaa olevansa riittämätön. Näin minä mietin tänään aamulenkillä.
Joka aamu toistuvat koiralenkit ovat samalla yhden miehen seminaareja, joissa pohdin mitä moninaisimpia maailman asioita.
Hiljennyin keskellä korona-aikaa. Osallistuin nimittäin hautajaisiin, jotka tällä kertaa olivat vähän erilaiset. Suureen kirkkosaliin kokoontui vain kymmenkunta saattajaa.
Kuluneet viikot ja kuukaudet ovat opettaneet meitä. Ne ovat neuvoneet meitä nöyriksi ja harventaneet niitä kaikkivoipaisuuden luuloja, joita olemme mielensopukoissa kasvattaneet.
Yhdeksän eri ikäistä, eri taustoista ja elämänaloilta tulevaa miestä kokoontui lokakuun 2019 alussa kahden viikon ajan tanssisaliin Helsingissä.
Minulla on ongelma. Kun olen juuri ja juuri yli 70-vuotias, minun pitää pysyä kotiarestissa. Näin määrätietoisen näköinen ministeririvi minulle televisiossa saneli.
Olemme eläneet nyt jo pitkään yhteisöllisesti hankalassa tilanteessa: suositellaan, että emme kokoontuisi toistemme seuraan ilman pakottavaa tarvetta.
Löydän vaatekaapin ylimmän hyllyn peränurkasta lakin, joka herättää paljon muistoja. Se oli vuonna 1966 vielä valkoinen ja puhdas.
Kukkakaupan lähetti tuo joskus jopa kymmeniä tervehdyksiä läheisensä menettäneelle.
Etätyö on noussut arvoon arvaamattomaan näinä poikkeusaikoina. Töitä paiskitaan kotiympyröissä ja mökeillä eri puolilla tasavaltaa.
Joskus kannattaa kaataa puita luulojensa puutarhasta. Metsurin hommia on syytä aina välillä tehdä. Ihmisreppana kun on sellainen, että se innostuu usein luulemaan liikoja. Varsinkin itsestään.
On aamuvarhainen. Ihmettelen jälleen kerran, miksi unta ei enää aamusta riitä. Nyt kun saisi nukkua vähän pitempään, silmät rävähtävät auki jo kuudelta.
Tämä muuttaa ihmistä. Tämän jälkeen emme ole enää samoja kuin ennen. Tämä opettaa arvostamaan kunnon työtä eikä vain pelitehtailua.
Facebookissa on jo muutaman vuoden ajan toiminut "Eläkeliiton Nettiopastajat ja Digi-innostajat" -ryhmä. Ryhmän ajatuksena on saattaa yhteen sellaiset seniorit, jotka haluavat itse opetella ja otta
On aamu. Hilla on ihmeissään. Koira näyttää kysyvän katseellaan, miksi aamulenkille on jo kiire. Minä vedän pääni anorakin läpi ja osoitan kaverille, että nyt mennään.
Oman lapsen eroa aiheuttaa yleensä hämmennystä, epäuskoa ja surua. Erotilanteissa isovanhemmat ovat usein myös huolissaan siitä, säilyykö heidän suhteensa lapsenlapseen.
”Minulle elämässä on tärkeää tasapaino, niin kadulla, voimannostossa kuin elämässäkin” toteaa Esko ”Teräsvaari” Ketola videokuvaussession päätteeksi.
Hoitajamitoitus puhuttaa. On kyllä syytäkin, kun julkisuudessa maalataan toinen toistaan hurjempia tulevaisuudenkuvia. Mutta riittävätkö hoitajat tulevaisuudessa?
Terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisemisen tiedetään olevan paras keino ihmisen toimintakyvyn parantamiseksi, myös kustannusten näkökulmasta.
Törmäsin taannoin Tilastokeskuksen julkaisemaan kyselytutkimukseen, joka selvitti suomalaisten vapaa-ajan viettoa.
Meillä ikääntyneiden kanssa työtä tekevillä on etuoikeus kuulla kiinnostavia ja koskettavia elämäntarinoita.
Monesti ihmiset tuntuvat ajattelevan, että luovuus on jotain, jota osaavat hyödyntää vain taiteilijat ja muut “luovien alojen” ammattilaiset.
Kun käynnistelin ÄijäVirtaa – projektia (2016-2018) keväällä 2016, jouduin usein vastaamaan kysymykseen: miksi vain miehille?
Tiedätkö sen tunteen, kun nousee tuolilta, menee viereiseen huoneeseen tekemään jotain ja perille päästyään unohtaa, mitä se oli, mitä piti tehdä?
Työmarkkkinajärjestöt ilmoittivat kuluneella viikolla näkemyksistään perhe-eläkejärjestelmän muutostarpeista.
Suomen pitkäaikaishoidon menot kasvavat nopeasti. Iäkkäimmän vanhusväestön eli yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa vuosina 2020-2040 Suomessa noin 200 000:lla.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stea vaatii, oikeutetusti, että Veikkauksen tuottoja käytetään tulokselliseen kansalaisjärjestöjen toimintaan.
Maaliskuun lopulla järjestimme yhdessä lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa Helsingin Valkoisessa Salissa Mummodiskon, jonka teemana oli ensimmäistä kertaa aistieste
Kevät ja kesä on uusien liikuntahittien aikaa.
Kevään eduskuntavaaleissa valittavat uudet kansanedustajat joutuvat ottamaan kantaa moniin ajankohtaisiin eläkeläisille tärkeisiin kysymyksiin.
YK:n raportin mukaan suomalaiset ovat maailman onnellisimpi ihmisiä. Vaikka mitattava käsite on onni, raportissa kyseessä ei kuitenkaan ole onnellisuuden tunne.
Tänä vuonna lääkehoidon päivää vietetään otsikolla ”Tunnetko lääkehoitosi tavoitteet?” Eli pohditaan,
Eläkeliitto ajaa tulevalle vaalikaudelle kansaneläkeindeksin leikkauksen ja jäädytyksen perumista sekä korotusta kansaneläkkeen tasoon.
Eläkkeellä olevat ihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä: poliittisen päätöksenteon keskiössä on jokaisen eläkkeellä olevan mahdollisimman paras hyvinvointi.
Professori Juho Saari on todennut, että yksinäisyyttä voidaan pitää monien hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien ongelmien juurisyynä.
Yksinäisyys on yleistä, yksinäisyys on ongelma, yksinäisyyttä pitää ehkäistä.
Suomessa on lähes 1,5 miljoonaa eläkeläistä. Heidän elämäntilanteensa vaihtelevat, mutta suurella joukolla heistä on yhteinen huoli toimeentulosta.
Peliuutisia lukiessa saa helposti käsityksen, että digitaaliset pelit kuuluvat vain nuortenkulttuuriin.
Vanhan sanonnan mukaan vain muutos on pysyvää auringon alla. Kuluvana vuonna muutoksen kourissa on ollut suomalainen joukkoliikenne ja erityisesti taksimarkkinat.
Taide ja kulttuuri ovat elämän suola ja sokeri, eikä niistä katoa maku ihmisen ikääntyessä.
”Kun te valitatte aina, että ei ole mitään tekemistä, niin tässä olisi sellainen helppo juttu: pikkuhiljaa opiskella tietokonetta!” Rovaniemeläinen Pentti Kortelainen (90 v.) rohkaisee ikääntyv
Tunnetun sanonnan mukaan ihminen on sosiaalinen eläin, joka elää jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa kuuluu ihmisen perustarpeisiin.
Monilla tahoilla on toimintaa, jonka tavoitteena on ikäihmisten osallisuuden lisääminen digitalisoituvassa yhteiskunnassa.