UFF_blogikuva_1

Kestävä kehitys vähentää köyhyyttä Suomessa ja globaalisti

UFF taulukko

UFF:n ja Eläkeliiton yhteishanke ”Globaalia ja Lokaalia: Agenda 2030 tutuksi eläkeläisille” -hanke jatkuu myös vuonna 2022. EL-Sanomien tuoreessa 1/2022 -numerossa käsiteltiin YK:n Agenda 2030 -ensimmäistä tavoitetta, eli köyhyyden poistamista.

Agenda 2030 ja köyhyys

Kansainvälisellä tasolla tavoitteena on poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta maailmasta vuoteen 2030 mennessä. Kaikkien maiden vastuulla oleva työ on äärimmäisen köyhyyden poistamista, köyhyydessä elävien kaikenikäisten ihmisten määrän vähentämistä sekä kaikkien ihmisten mahdollisuuksien takaamista peruspalveluihin. Lisäksi tavoitteisiin kuuluu sosiaaliturvajärjestelmien olemassaolon turvaaminen ja köyhien ja huono-osaisten taloudellisille, sosiaalisille ja ympäristöön liittyville tuhoille ja katastrofeille altistumisen vähentäminen. Maailmanlaajuisesti edistystä on tapahtunut, mutta viimeisen kahden vuoden aikana koronapandemia on vienyt lukuisia maita väärään suuntaan köyhyyden saralla.

Suomi, köyhyys ja Eläkeliitto

Köyhyys ja toimeentulo ovat varmasti tuttuja etenkin niille Eläkeliiton jäsenille, jotka seuraavat liiton edunvalvontatyötä. Useat Eläkeliiton hankkeet, kampanjat ja artikkelit ovat liittyneet aiheeseen, sillä vaikka Suomessa ei ole äärimmäistä köyhyyttä, ilmenee suhteellista köyhyyttä yhteiskunnassamme. Lääkkeiden hinnat, eläkkeiden määrät, terveyspalvelumaksut, kaikki liittyvät suhteelliseen köyhyyteen. Siksi ajoittain vieraalta tai etäiseltä tuntuva Agenda 2030 konkretisoituu parhaiten juuri köyhyysteeman kautta. Samalla se on tapa ymmärtää asioiden yhteys paikallisen eli lokaalin ja maailmanlaajuisen eli globaalin välillä. Ainakin se on tavoite, joka on helppo ymmärtää ja suhteuttaa myös kotimaassamme. Kun Eläkeliitto ajaa jäsenistönsä etua ja samalla suhteellisen köyhyyden ehkäisemistä eläkeläisten keskuudessa, on se yhdistettävissä osaksi kestävää kehitystä ja kansainvälistä köyhyyden vähentämiseen tähtäävää tavoitetta. 

Suomen kestävän kehityksen työtä ohjaa vuonna 2020 julkaistu valtioneuvoston selonteko. Se esittelee Suomen tämänhetkisen tilanteen ja pitkäaikaiset päämäärät suhteessa Agenda 2030 tavoitteisiin. Selonteon mukaan Suomessa ei kattavan sosiaaliturvan vuoksi ole äärimmäistä köyhyyttä eli henkilöitä, jotka elävät alle 1,25 US dollaria vastaavalla summalla per päivä. Tähän tavoitteeseen tähtäävät myös verotus ja tulonsiirrot pienituloisille, joiden avulla tulonjakoa toteutetaan. Pienituloisten määrässä ei ole ollut merkittäviä muutoksia viime vuosina ja vanhemmissa ikäluokissa määrä on vähitellen supistunut. 

Minkälaisia suunnitelmia Suomella sitten on köyhyyden vähentämiseksi? Hallituksen tavoitteisiin kuuluu suhteellisen köyhyyden vähentäminen erityisesti eläkeläisten ja lapsiperheiden etuuksien ja palveluiden lisäämisen avulla. Ikäihmisten kohdalla tavoitteena on muun muassa korottaa pienimpien eläkkeiden määrää ja lisätä taitelija- ja urheilijaeläkkeiden määrää. Kannattaakin seurata, pysyvätkö pienimpien eläkkeiden korotukset hallituksen asialistoilla ja kykeneekö se toteuttamaan tavoitteet kestävästi.

Äärimmäinen köyhyys maailmalla

Maailmalla äärimmäinen köyhyys uhkaa pahimmillaan ihmisten henkeä esimerkiksi nälkiintymisen seurauksena. Pidemmällä aikavälillä se estää lasten koulunkäyntiä, heikentää tasa-arvoa ja maiden kehittymistä. Ikäihmiset kohtaavat äärimmäisen köyhyyden samoin kuin muutkin, sillä vain kovin harvalla on eläketuloja tai valtion turvaverkkoa. Esimerkiksi pienviljelijä syrjäisessä kylässä ei eläköidy siitä työstä tai elinehdosta. Työtä jatketaan voimien mukaan, ja oletuksena on, että nuorempi sukupolvi jatkaa maatalouden parissa vanhempiensa tapaan. Yleistyvänä trendinä tosin on, että nuorempi sukupolvi muuttaa kaupunkeihin paremman toimeentulon toivossa. Tämähän kuulostaa tutulta meille suomalaisille, eikö vain? Äärimmäinen köyhyys on kaikin tavoin iso ongelma ja sen seurauksena lukuisat ihmisoikeudet jäävät toteutumatta maailmalla. Ainoa positiivinen ilmiö on, että yleistäen tällainen tilanne pitää perheet ja suvut yhtenäisinä, ja nuoremmat sukupolvet ovat useammin läsnä ikäihmisten arjessa. Tästä tiiviimmästä perhesiteestä mekin voisimme oppia jotain.

Lisätietoa Suomen kestävän kehityksen suunnitelmista löytyy sivustolta www.kestavakehitys.fi 

 

Erkki Kumpula

Kirjoittaja on UFF:n kehitysyhteistyön asiantuntija.

 

Lähteet:

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162475/VNK_2020_7.pdf?sequence=1&isAllowed=y