Thumbnail

Suomeen tarvitaan eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma

Julkaistu 12.12.2018

Suomessa on lähes 1,5 miljoonaa eläkeläistä. Heidän elämäntilanteensa vaihtelevat, mutta suurella joukolla heistä on yhteinen huoli toimeentulosta. Eniten huomiota on viime vuosina saanut keskustelu työeläkeindeksistä.

Työeläkeindeksillä huolehditaan siitä, että maksussa olevien eläkkeiden ostovoima säilyy. Työeläkeindeksissä hintatason muutos on 80 prosenttia ja palkansaajien ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia.

Muutama viikko sitten jätettiin uusi kansalaisaloite, jossa vaaditaan ryhtymään lainsäädäntötoimiin työssä ansaitun eläketason turvaamiseksi ja ns. puoliväli-indeksin palauttamista työeläkkeisiin kymmeneksi vuodeksi. Puoliväli-indeksi tarkoittaisi sitä, että indeksissä sekä hintatason muutoksen että palkansaajien ansiotason muutoksen osuus olisi 50 prosenttia.

Asiantuntijat ovat esittäneet arvioita, joiden mukaan eläkkeet nousisivat ensi kevään eduskuntavaalien yhdeksi keskeiseksi teemaksi. Tätä toivotaan myös Eläkeliitossa, sillä eläkeläisköyhyys on suomalaisessa yhteiskunnassa täyttä totta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan eläkeläisistä arviolta 14 % elää suhteellisen köyhyysrajan alapuolella. Tämän jälkeen tilanne tuskin on ainakaan parantunut, kun kansaneläkeindeksiä on leikattu ja jäädytetty. Lähes 40 prosentilla eläkeläisistä eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä kaksi kolmesta on naisia. Tässä joukossa iso osa heitä, joiden toimeentuloon vaikuttaa työeläkkeen lisäksi kansaneläke – kansaneläkeindeksiä on leikattu 0,85 % vuoden 2016 tasosta ja se on jäädytetty. Yksi keskeisistä vaikuttamistavoitteistamme onkin kansaneläkeindeksin leikkauksen ja jäädytyksen peruminen.

Myös uusi puoliväli-indeksin palauttamista vaativa kansalaisaloite on tärkeä lisä eläkeläisten toimeentuloa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Työeläkejärjestelmän ja indeksin rakenne ovat ratkaisevia eläkkeen ostovoiman kehitykselle. Onkin tärkeää etsiä eläkejärjestelmän rahoituksen kannalta kestäviä vaihtoehtoja työeläkkeiden indeksin tarkastamiseen.

Eläkeliitto pitää ehdottoman tärkeänä, että indeksirakenteessa lisätään ansiotason painoarvoa nykyisestä 20 prosentista ja vastaavasti vähennetään hintatason painoarvoa nykyisestä 80 prosentista. Nyt tarvitaankin uusia laskelmia siitä, millaiset taloudelliset vaikutukset puoliväli-indeksillä olisi eläkejärjestelmän kokonaisuudelle.

Eläkkeiden ostovoiman vahvistaminen on tärkeä tavoite mutta indeksin muuttaminen ei kuitenkaan saa vaarantaa työeläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä.
 
Eläkeläisköyhyyden ehkäisemiseksi tarvitaan pikaisesti ohjelma, joka sisältää työeläkeindeksin muutoksen lisäksi myös muita keinoja, kuten kansaneläkkeen ja takuueläkkeen riittävät tasokorotukset. Kipeät leikkaukset saavat riittää. Nyt on korjaavien toimenpiteiden aika.

Anssi Kemppi
Eläkeliiton
toiminnanjohtaja