Sain jälleen kutsun aamukahveille usean miestyötä tekevän järjestön verkostokokoukseen. Kokoonnumme säännöllisesti yhdessä pohtimaan, miltä ”kenttä” näyttää töittemme näkökulmasta, miten projektit ovat käynnistyneet ja onnistuneet, missä on ollut haasteita. Miten jo vakiintunut miestyö makaa?
Erityisesti jaoimme ja kuulimme kokemuksiamme vapaaehtoistyöntekijöiden toiminnasta ja siitä, osaammeko riittävällä tavalla osoittaa suuren arvostuksemme kaikille vapaaehtoisina työskenteleville: poikien mieskavereille, eronneiden miesten tukihenkilöille Eetuille, Äijäryhmien ohjaajille, Kanssalan vapaaehtoisille, nuoremmille, vanhemmille, naisille ja miehille.
Vapaaehtoistoiminta on kansalaisoikeus. Se antaa enemmän kuin se ottaa, se luo hyvinvointia sekä tekijälleen että toiminnan kohteelle. Taloustutkimus Oy on kerännyt tietoa toiminnan laajuudesta Suomessa. 2015 kolmannes kansalaisista ilmoitti toimineensa vapaaehtoisena neljän viimeksi kuluneen viikon aikana, keskimäärin 18,09 tuntia. Miehiä ja naisia toiminnassa on suunnilleen yhtä paljon, yhteensä noin 1,4 miljoonaa ihmistä! Tehtyjen vapaaehtoistuntien taloudellinen arvo on laskettu: Minimipalkalla 10 euroa tunnilta se tekee 17 600 e vuodessa. 167 890 henkilötyövuotta x 17 600 e = 2,95 mrd € (miljardia euroa)! Pysähdyttäviä lukuja!
Kaikesta vapaaehtoistyöstä 53 % on järjestöjen tai yhteisöjen organisoimaa. 65-79 -vuotiaiden vapaaehtoisten toiminnoista suositumpia sisältöjä ovat auttaminen, ystävätoiminta ja talkootyöt. Eläkeliitossa vapaaehtoistoiminnassa oli vuonna 2018 mukana noin 10 000 osallistujaa. Mikään ei voi korvata tuollaista panosta.
Totesimme miestyön verkoston kanssa, että vaikka meillä järjestöinä on kaikilla omat tapamme huomioida ja kiittää vapaaehtoisiamme, sanelavat taloudelliset realiteetit ne puitteet, joita voimme tarjota. Toivottavasti siis kiitollisuutemme ja kunnioituksemme välittyy arjessa - sanoissamme ja teoissamme!
Antero Kupiainen
