Yhteiskunnan vastaanottavuus merkitsee yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja hyvien väestösuhteiden tosiasiallista toteutumista yhteiskunnassa. Jotta yhteiskunnan vastaanottavuutta voidaan edistää tarkoittaa se sitä, että eriarvoistavat rakenteet tunnistetaan ja niitä tietoisesti puretaan.
Miten eriarvoistavia rakenteita sitten tunnistetaan? Eriarvoistavia rakenteita tunnistetaan osallistamalla eri väestöryhmiin kuuluvia ihmisiä keskusteluun ja kuulemalla sekä huomioimalla kaikkien kokemuksia yhteiskunnasta ja sen palveluista. On tärkeä ymmärtää, miten väestön monimuotoistuminen vaikuttaa ja muuttaa koko yhteiskuntaa.
Kaikkien eri toimijoiden ja yksilöiden toiminnalla on vaikutusta siihen, millaiset suhteet eri väestöryhmiin kuuluvien ihmisten välillä on.
Hyvien väestösuhteiden politiikka lisää eri väestöryhmiin kuuluvien ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja tuoda panoksensa yhteiskunnan toimintaan. Hyvien väestösuhteiden politiikka pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnan toimintaan lisäämällä eri väestöryhmien ja niihin kuuluvien yksilöiden keskinäistä vuorovaikutusta, luottamusta ja positiivisia asenteita, osallisuuden kokemuksia sekä turvallisuuden tunnetta. Kaikkien eri toimijoiden ja yksilöiden toiminnalla on vaikutusta siihen, millaiset suhteet eri väestöryhmiin kuuluvien ihmisten välillä on. Jos väestösuhteet ovat huonot, yhteiskunta ei voi olla vastaanottavainen.
Yksilötasolla voimme vaikuttaa omaan tapaamme suhtautua erilaisiin ihmisiin lisäämällä vuorovaikutusta sekä vahvistamalla positiivista asennetta. Ymmärryksen ja tiedon lisääntyessä vieraasta tulee tuttua ja opimme hyväksymään erilaisia ihmisiä ympärillämme. Osallisuuden lisäämisellä on tutkimusten mukaan keskeinen merkitys myös rikollisuuden ja erilaisten ääri-ilmiöiden ennaltaehkäisyssä.
Ihmisten välinen arkinen vuorovaikutus, kokemus nähdyksi tulemisesta ja positiiviset kokemukset kohtaamisista ovat hyvä alku hyvien väestösuhteiden luomiselle.
Hyvien väestösuhteiden edistäminen lähtee pienistä asioista, kuten inhimillisistä kohtaamisista, hymystä ja toisen huomioimisesta. Vuorovaikutustaitoja ja positiivista asennetta voi jokainen harjoitella omassa arjessaan. Aloita vaikka tervehtimällä eri väestöryhmään kuuluvaa naapuria tai istumalla bussissa jonkun viereen tyhjän penkin etsimisen sijaan. Ihmisten välinen arkinen vuorovaikutus, kokemus nähdyksi tulemisesta ja positiiviset kokemukset kohtaamisista ovat hyvä alku hyvien väestösuhteiden luomiselle. Kohdataan toisemme siis avoimin mielin.
Yhteiskunnan vastaanottavuus on osoittanut parhaat puolensa ukrainalaisia pakolaisia kohtaan ja se on ollut toivoa herättävää seurattavaa. Ihmisten solidaarisuus ja halu auttaa on näkynyt ympäri Suomen. Yhteiskunnan instituutiot ovat avanneet ovensa ja tarjonneet mahdollisuuden mm. opiskeluun, työllistymiseen ja harrastuksiin. Ukrainan kriisin vuoksi on osoitettu, että nopeita päätöksiä ja uusia linjauksia on mahdollista tehdä, vaikka aikaisemmin se on tuntunut lähes mahdottomalta.
Yhteiskunnan vastaanottavuuden edistämisessä keskeistä on purkaa eriarvoistavia rakenteita, eikä suinkaan vahvistaa niitä.
Voisiko tämän tulkita siis niin, että yhteiskunnan vastaanottavuuden joustavuus on tässä kohtaa sidoksissa tiettyyn väestöryhmään? Mihin on unohtunut yhdenvertaisuuden periaatteet ja se, että lain edessä ihmisiä tulisi kohdella yksilöinä, eikä erotella heitä kansalaisuuden perusteella? Yhteiskunnan vastaanottavuuden edistämisessä keskeistä on purkaa eriarvoistavia rakenteita, eikä suinkaan vahvistaa niitä. Jokaisella tulisi olla oikeus tulla kuulluksi ja huomioiduksi yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä ilman kokemusta syrjityksi tulemisesta.
Yhteiskunta, jossa yhdenvertaisuus, osallisuus ja hyvien väestösuhteiden politiikka toteutuu, rakentaa monimuotoista ja vastaanottavaa yhteisöä, jossa jokainen yksilö ja hänen äänensä on merkityksellinen.
Anu Kytömäki
