Eläkeläiset ovat vaurautta tuottava yhteiskunnallinen voimavara

Leikkaukset on tehtävä tosiasioiden perusteella. Käsitys, että eläkeläiset eivät osallistu valtionvelan kaventamiseen, ei perustu faktoihin.

Palkat ovat pitkään nousseet eläkkeitä nopeammin

Vuosien 2023 ja 2024 työeläkkeiden indeksitarkistukset nostavat eläkkeitä pitkältä takamatkalta. Työeläkeindeksi nousi vuosina 1995–2022 yli 57 % ja ansiotasoindeksi lähes 115 %. Kun reaalinen nousu palkoissa on ollut tällä aikavälillä 38 %, niin eläkkeissä se on ollut alle 1 %:n. 

Irene Vuorisalo

Thumbnail
Vanhusasiamies
irene.vuorisalo@elakeliitto.fi

Lähde EL-Sanomien lukijamatkalle upeaan Pohjois-Italiaan!

Koe upeita luonto- ja kulttuurielämyksiä mukavassa seurassa - toimi nopeasti! Matka järjestetään 14.10.-18.10.

Eläkeliitto kutsuu jäseniään mukaan EL-Sanomien lukijamatkalle Pohjois-Italian kauneimmille järvialueille 14.-18. lokakuuta. Luvassa on upeita luonto- ja kulttuurielämyksiä Maggiore-järven tuntumassa ja matkalla piipahdetaan myös Sveitsin puolella. Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimii Kon-Tiki Tours.

EETUn EU-vaalipaneeli ke 29.5. – ilmoittaudu mukaan!

EETUn EU-vaalipaneeli Helsingissä ke 29.5. klo 10.30–12.00.


Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry - Pensionärsförbundens intresseorganisation PIO rf järjestää europarlamenttivaalipaneelin Cinema Orionin tiloissa keskiviikkona 29.5. klo 10.30–12.00. Tapahtuman juontaa toimittaja Jari Korkki.  Osallistujat ovat maamme eturivin EU-vaaliehdokkaita eri puolueista. 

Vaalipaneelin teemana on ikäihmisten oikeudet EU:ssa ja ikääntyneen väestön merkitys sekä tarpeet ikääntyvässä Euroopassa. Tapahtuman alussa tarjotaan osallistujille maksuton kahvitarjoilu klo 9.45–10.25.

Eläkeläiset toivovat kiinteistöverolle tasapuolista vastinetta ja ennakoitavuutta

”Oman kodin pitäisi olla turvapaikka, huolta on kuitenkin ihan tarpeeksi ettei tarvitsisi koko ajan miettiä mitä lisämaksuja tulee.”

Hallitus valmistelee kiinteistöverotuksen arvostamisuudistuksen toteuttamista. Hallituksen esitys on etenemässä eduskuntaan toukokuussa 2024.

Kiinteistöverotusta on tarkoitus uudistaa niin, että kiinteistöjen verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia. Perusteeksi on esitetty, että verotusarvot ovat jääneet jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä.

Perinteiset asiointikanavat on säilytettävä digitaalisten rinnalla

20.2.2024

Kaikilla iäkkäillä ei ole mahdollisuutta sujuvasti tai lainkaan käyttää digitaalisia palveluja samalla kun yhteiskunnallinen osallistuminen yleisesti edellyttää digikyvykkyyttä ja medialukutaitoa. Vaikka suomalaisten digitaidot ovat EU-maiden välisessä vertailussa säännöllisesti korkealla tasolla, niin taitoja ikäryhmittäin tarkastellen selvä poikkeus on 75-89 -vuotiaiden ryhmä.

Irene Vuorisalo

Thumbnail
Vanhusasiamies
irene.vuorisalo@elakeliitto.fi

Kiinteistöverotuksen jatkuvat korotukset uhkaavat eläkeläisten oikeutta omaan kotiin

Suomessa on vuodesta 1993 alkaen peritty kiinteistöveroa, jota jokainen kiinteistönomistaja maksaa rakennuksistaan, esimerkiksi talostaan ja kesämökistään vuosittain. Kiinteistöveroa maksavia suomalaisia lienee tälläkin hetkellä yli kaksi miljoonaa. Vuosien aikana kiinteistöveron tuotto on jatkuvasti kasvanut, kun veroa on eri aikoina korotettu. Viimeksi tämän vuoden alusta maapohjan kiinteistöveron alarajaa nostettiin 0,93 prosentista 1,3 prosenttiin.

Anssi Kemppi

Toiminnanjohtaja
anssi.kemppi@elakeliitto.fi

Tiedote: Kapea-alainen eläkejärjestelmän tarkastelu vääristää keskustelua

12.2.2024

Julkinen keskustelu suomalaisesta eläkejärjestelmästä on viime aikoina vilkastunut. Toisin kuin osa kommentaattoreista väittää, eläkeläiset eivät ole etuoikeutettu ja itsekäs väestöryhmä.  Eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuutta ei voida arvioida pelkästään eri ikäisten kansalaisten työeläkemaksun suuruutta vertaamalla (YLE 7.2.2024).

Tiedote: Heikoimmista pidettävä huolta

Eläkeläisjärjestöt Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Eläkeläiset ry ja Eläkeliitto ry ovat huolissaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. 

Järjestöt ovat seuranneet erityisen huolestuneena Petteri Orpon hallituksen leikkauksia sosiaali- ja terveyspalveluista. Valtiovarainministeri Riikka Purra on myös toistuvasti väläytellyt lisäleikkauksien tarvetta.