1.10.2025 YK:n kansainvälinen ikääntyneiden ihmisten päivä
YK:n kansainvälisen ikääntyneiden päivän tausta: Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous nimesi 14. joulukuuta 1990 lokakuun 1. päivän kansainväliseksi ikääntyneiden ihmisten päiväksi (päätöslauselma 45/106). Vuonna 1991 yleiskokous hyväksyi Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteet ikääntyneiden henkilöiden hyväksi (päätöslauselma 46/91).
Eläkeliitto pitää 1.10.2025 esillä ikääntyneiden oikeuksia ikäsyrjinnän näkökulmasta. Keskustoimisto järjestää paneelikeskustelun. Piirit harkintansa mukaan järjestävät alueellisia tapahtumia tai tuovat asiaa muuten esiin. Kärki tavoitteena on tehdä ikäsyrjintä näkyväksi. Sen jälkeen se voidaan poistaa.
YK:n ikääntyneiden ihmisten päivä 1.10.2025
Eläkeliitto: Tunnista ikäsyrjintä -toimi sen poistamiseksi
Koettu ikäsyrjintä on kaksinkertaistunut 30 vuodessa
Yli 60-vuotiaista 82 % pitää nuoruuden ihannointia yleisesti ongelmana ikääntyneille tämän päivän Suomessa. Enemmistön (59 %) mielestä ikääntyneitä kohdellaan nykyisin toisen luokan kansalaisina.
Määritelmä
Ikäsyrjintä on osa ageismia. Ageismi (ikäismi, vrt. seksismi) tarkoittaa ikääntyneiden henkilöiden kokonaisvaltaista aliarviointia, joka ilmenee syrjivinä uskomuksina ja käytäntöinä.
Ikäsyrjintä tarkoittaa sitä, että henkilö tai ryhmä asetetaan iän perusteella muun ikäisiä huonompaan asemaan. Suomen perustuslaki ja yhdenvertaisuuslaki kieltävät ikään perustuvan syrjinnän, mutta tutkimusten mukaan ikääntyneiden kokema ikäsyrjintä on yleistä.
Esimerkkejä
Ikääntyneiden kuvaaminen julkisessa keskustelussa stereotyyppisesti riippuvaisina tai heikkoina, vaikka monet ovat aktiivisia ja terveitä.
Digitalisointi ja perinteisten asiointikanavien alasajo syrjii ikääntyneitä palveluiden saatavuudessa ja asioiden hoidossa. Tiedetään, että kokonaan vailla digitaitoja on yli 300 000 iäkästä. Vuonna 2022 65–74-vuotiaista 10 % ja 75–89-vuotiaista 35 % ei ollut koskaan käyttänyt internetiä.
Ikä ei ole meriitti työmarkkinoilla. Ikääntyneiden on vaikeaa työllistyä. Työpaikoilla ikääntyneisiin voidaan suhtautua vähättelevästi. Valvontaviranomaisten ratkaisuista näkyy, että ikääntyneet ovat jääneet vaille tarvitsemiaan palveluja. Julkinen terveydenhuolto ei vastaa ikääntyneiden tarpeisiin. Palveluja puuttuu ja ne eivät ole saavutettavia. Ikääntyneillä on kokemusta terveysongelmien vähättelystä tai hoidon viivyttämisestä sen perusteella, että ikääntyneenä ei ole enää tuottava työntekijä. Palveluissa on korkeaan ikään perustuvia rajauksia.
Hoivaköyhyys: tutkijat ovat todenneet Suomessa pysyvää rakenteellista kaikkein iäkkäimpien ihmisten syrjintää, joka ilmenee liian vähäisinä ikääntyneiden palveluina suhteessa iäkkäiden tarpeisiin sekä erilaisina rajoitteina palvelujen saantiin
Eduskunnan oikeusasiamies, korkeimman hallinto-oikeus ja yhdenvertaisuusvaltuutettu ovat ratkaisuissaan ja lausunnoissaan tunnistaneet korkeaa ikään perustuvaa syrjintää rakenteellista ja välillistä ikäsyrjintää.
Lainvalmisten vaikutusarviointiohjeessa on mainittu ikä yhtenä osa-alueena arvioitaessa ihmisten asemaan vaikuttavia tekijöitä. Kuitenkaan ikääntyneitä ei ole huomioitu omana ihmisryhmänään vaikutusten arvioinnissa.
Eri kyselyissä ja tilastotiedoissa on edelleen käytössä yläikärajoja, jolloin niissä ei tule esille kaikkein iäkkäimpiä henkilöitä koskeva tieto.
Itseen kohdistuva ageismi tapahtuu, kun ihminen sisäistää ikään kohdistettuja ennakkoluuloja ja suuntaa ne itseensä.
Ikään perustuva syrjinnän on todettu olevan yksi sosiaalisesti hyväksytyimmistä syrjinnän muodoista.
Miten ikäsyrjintää puretaan?
Vrt. miten sukupuoleen perustuvaa syrjintää puretaan. Olennaista on oppia tunnistamaan ikääntymiseen ja iäkkäisiin liittyviä yleisiä ennakkoluuloja ja kyseenalaistamaan niitä. Ikäsyrjintä on ensin opittava tunnistamaan.
Vastuu ikäsyrjinnän tunnistamisesta ja poistamisesta on kansalaisyhteiskunnan, politiikkojen ja viranomaistoiminnan yhteinen.
Eläkeliiton kuusi suositusta hallitukselle ageismin ja ikäsyrjinnän poistamiseksi
1. Kehitetään syrjintä- ja ihmisoikeustiedon keruuta kattamaan iäkkäimmät
- Kehitetään nykyisiä syrjintä-, perus- ja ihmisoikeustiedonkeruun indikaattoreita siten, että ne kattavat myös iäkkäimmät ikäryhmät
- Varmistetaan, että tiedonkeruu tavoittaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ikääntyneet, kuten toimintarajoitteiset, köyhyyttä kokevat tai palvelujen ulkopuolelle jääneet henkilöt sekä vähemmistöryhmät
2. Tehdään tutkimusta ikäsyrjinnästä ja sen monimuotoisuudesta
- Käynnistetään tutkimushankkeita, joissa selvitetään iäkkäisiin kohdistuvaa ikäsyrjintää eri elämänalueilla
- Huomioidaan tutkimuksissa myös tavanomaista vaikeammassa asemassa olevat ikäihmiset sekä eri vähemmistöihin kuuluvat (esim. etniset, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, vammaiset)
3. Arvioidaan ikärajojen hyväksyttävyys lainsäädännössä
- Käydään läpi olemassa oleva lainsäädäntö ja sen sisältämät ikärajat
- Arvioidaan ikärajojen oikeutusta ja mahdollista syrjivyyttä suhteessa yhdenvertaisuuteen ja ikäsyrjintään
4. Otetaan ikävaikutukset huomioon lainsäädännön valmistelussa
- Toteutetaan lainsäädännön vaikutusarviointi myös ikävaikutusten näkökulmasta
- Korostetaan arvioinnissa kaikkein iäkkäimpien, vähemmistöihin kuuluvien ja vaikeassa tilanteessa olevien ikäihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista
5. Vahvistetaan vanhusneuvostojen asemaa päätöksenteossa
- Lujitetaan vanhusneuvostojen roolia kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteon valmistelussa ja päätöksenteossa
- Mahdollistetaan aidosti vaikuttava osallistuminen ja kuuleminen
6. Lisätään koulutusta ageismista ja ikäsyrjinnästä
• Järjestetään eri kohderyhmille (viranomaiset, päättäjät, palveluntarjoajat) koulutuksia yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta
Eläkeliiton työkalut kunnille ja hyvinvointialueille (pdf)
Lähteet:
60+ Barometri yli 60-vuotiaiden arjesta ja hyvinvoinnista. Eläkeliitto ja Tutkimustie 2024; Huomisen kynnyksellä. EETU ja Kantar 2025; Ajattelutavan muutos: Kohti oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa ikääntymiseen. Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 1/2020; WHO, ”Global report on ageism 2021”; Esiselvitys ageismista ja ikäsyrjinnästä: Ikääntyneisiin kohdistuvan ikäsyrjinnän tunnistaminen päätöksenteossa. Ahosola, Backman, Niemi, Topo, Vuorela (2024-12-17)