Thumbnail

Vanhusneuvosto toimii ja vaikuttaa monissa kunnissa - alueelliset erot suuria

Eläkeliitto on selvittänyt, millainen asema eri kuntien vanhusneuvostoilla on ja miten neuvostot pystyvät vaikuttamaan oman kuntansa asioihin. Kyselyn tuloksista ilmenee, että neuvostojen vaikutustoiminta kohentunut aiempaan verrattuna. Vanhusneuvostojen toiminnan tunnetuksi tekeminen on silti vielä haaste monissa kunnissa. Vaikka useissa kunnissa neuvoston asema on hyvä, toisaalla vanhusneuvoston jäsenet kokevat, että niillä ei ole juurikaan vaikutusvaltaa tai merkitystä päätösten valmistelussa.

Eläkeliiton tekemään vanhusneuvostojen toimintaan liittyvään kyselyyn vastasi yhteensä 139 vanhusneuvostoa. Vastanneista kunnista 110:ssa oli toimiva vanhusneuvosto ja 30:ssa se oli yhdistetty vammaisneuvostoon.

Kyselyyn vastanneiden vanhusneuvostojen jäsenten mukaan kaikki kunnat eivät noudata vanhuspalvelulakia. 35 prosenttia vastaajista raportoi, että vanhusneuvosto ei ole osallistunut vanhuspalvelulain 5 pykälän mukaiseen vuosiarvioinnin käsittelyyn, eikä noin 30 prosentissa kunnista ole käsitelty 6 pykälän mukaista suunnitelmaa ikääntyneiden tukemiseksi. Kaikkein heikoin asema vanhusneuvostolla oli noin viidenneksessä kuntia, joissa vastaajat kokivat, että neuvosto ei pysty vaikuttamaan ikääntyneiden palveluihin tai elinoloihin kunnassaan.

Niissä kunnissa, joissa asiat olivat hyvin, neuvostot pääsivät vaikuttamaan esimerkiksi suunnitelmaan ikääntyneiden tukemiseksi, kaavoitukseen sekä vuosiarviointiin. Moni kertoi, että vanhusneuvosto toimii aktiivisesti ja kunnan edustajat ovat kiinnostuneita vanhusneuvoston toimivaltaan liittyvistä kysymyksistä.

Heikompaa palautetta antaneissa kunnissa koettiin, että asiat etenevät hitaasti eikä tieto kulje. Vastaajat raportoivat ongelmista kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa, eikä neuvostoa kuulla päätöksenteossa.

 

Vanhusneuvostojen koulutusmateriaali ja kyselyn tarkemmat tulokset

Seppo Mustonen

Järjestösuunnittelija
seppo.mustonen@elakeliitto.fi