Eläkeliitto haluaa vaaliohjelmassaan, että tuleva eduskunta toimii perinteisten asiointikanavien säilyttämiseksi digitaalisten rinnalla. Vaikka digitaaliset palvelut helpottavat elämää, digitalisaatio tuo mukanaan myös yleisiä ja ihmisten yhdenvertaisuutta uhkaavia ongelmia.
Suomeen on syntymässä uusi tiedosta, asiointimahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta osallisuudesta syrjäytyneiden ikääntyneiden ryhmä. Perinteisten asiointikanavien säilyttäminen on yhteiskunnallisen osallisuuden ehto.
Noin neljäsosa yli 55–84-vuotiaista pelkää jäävänsä digitalisoituvan yhteiskunnan ulkopuolelle.[1] Lähes 40 prosenttia 75–89-vuotiaista ei ole koskaan käyttänyt internetiä.[2]
Yli 40 prosentilla yli 60-vuotiaista on jäänyt viranomaispalveluita kokonaan käyttämättä, koska asiointi on lähtökohtaisesti digitaalista. Yli puolet yli 60-vuotiaista sanoo tarvitsevansa apua digitaalisten palvelujen käytössä, mutta kaikille ei ole apua tarjolla.
Vain hieman alle puolet yli 60-vuotiaista on onnistunut täyttämään veroilmoituksen ja tarkistamaan veroehdotuksen digitaalisesti. Kaikkein useimmin digitalisaatio syrjäyttää kaikkein ikääntyneimpiä, yli 80-vuotiaita kansalaisia.[3]
Digitalisaatio rajoittaa liikkumisen vapautta
Yli kolmasosan iäkkään junamatkailu on vaikeutunut, kun VR:n lipunmyynti on muutettu pääasiallisesti sähköisiin kanaviin.[4] Junalipun voi perinteisin menetelmin ostaa R-kioskista tai matkatoimistosta. R-kioskit sijaitsevat suurimmissa taajamissa eikä niitä ole kattavasti. Kun omalla asemalla ei ole automaattia eikä lippuja myydä junassa, päästäkseen R-kioskiin on henkilön matkustettava sinne junalla – ilman lippua. Tästä on sakotettu.
VR järjesti kuluneella viikolla yhteistyössä Eläkeliiton kanssa testaustilaisuuden junalippujen ostamisen helpottamiseksi VR:n verkkokaupasta. Vaikka aitoa hyvää tahtoa digitaalisten palveluiden käytettävyyden kehittämiseksi on, samalla Eläkeliitto kuitenkin pitää välttämättömänä myös digittömien lipunostomahdollisuuksien parantamista.
Digittömyys syventää taloudellista ahdinkoa
Sähkön hinnan rajun nousun yhteydessä digittömien osa oli vaikea: valistunut sähkösopimuksen kilpailutus onnistuu vain verkossa.
Laskujen maksu muualla kuin pankkien verkkopalveluissa on kallista. Maksukuoressa pankkiin toimitettujen laskujen maksamisen veloitus on 2,50-6,00 euroa laskulta. Laskujen maksamisesta konttorissa peritty veloitus on tililtä maksettaessa 5,00-7,00 euroa.[5]
Koska minulla ei ole digitaitoja olen ulkona tästä yhteiskunnasta
Eläkeliiton joulukuussa 2022 tekemän kyselyn[6] mukaan yli 30 prosenttia turvattomuuden tunnetta kokevista yli 60-vuotiaista kertoi turvattomuuden liittyvän henkilön omiin puutteellisiin digitaitoihin tai siihen, ettei henkilö käytä lainkaan nettiä. Tiedon saanti asioiden hoitamista varten koettiin erittäin vaikeaksi, sillä tieto annetaan monesta palvelusta vain verkossa.
”Minä en osaa lainkaan käyttää digi palveluita, puhelin on tavallinen puhelin ja sillä soittaminen moneen numeroon on mahdoton tehtävä. Minulla ei myöskään ole sähköpostiosoitetta ja olen täysin puolisoni varassa monessa asiassa. Pärjään hyvin esim. liikenteessä, on vieläkin ammattikortti rekkaliikenteeseen, en tosin ole enää ajanut yhdistelmiä. Hoitaisin monet asiat itse, mutta koska minulla ei ole digitaitoja olen ulkona tästä yhteiskunnasta. Mielestäni tässä on syrjintää. Laskuista maksan ylimääräistä, koska haluan ne paperilla.”
”Yhteydenotot terveydenhoitoon ja julkisiin viranomaisiin ovat liian paljon pelkästään digitaalisten taitojen takana. Asioita jää hoitamatta ja yhteyksiä terveydenhoitoon saamatta. Kun kaikki palvelun pyytäminen on sähköisenä, ei kaikilla ole mahdollisuutta löytää palveluja”.
”En pärjää digiasioissa. Älypuhelin on, mutta sen kanssa vaikeuksia jopa vastaamisessa, jos olen yksin kotona.”
”Digiyhteyksien huono toimivuus. Asun katvealueella. Puhelinyhteys toimii vain ulkona.”
”En osaa käyttää tietokonetta enkä omista älypuhelinta. Pankki- ja muissa asioinnissa tuttavat/sukulaiset joutuvat ottamaan vastuullisen tehtävän auttamisessa. Vierailut ja tapaamiset ovat täynnä heidän huoltaan asioiden hoidosta. Tämä stressaa valtavasti.” [7]
Palvelut eivät siirry verkkoon vaan ne siirretään verkkoon
Teknologisten ratkaisujen vaihtoehtoina tulee olla saatavilla myös inhimillisiä, ihmisten kasvotusten toteuttamia palveluja. Valinnanvapaus siitä, käyttääkö ihminen teknologisia ratkaisuja vai ei, tulee säilyttää.
Digitalisaatio ei ole haaste ikääntyneille vaan se on haaste kansanedustajille, viranomaisille ja palveluntarjoajille. Heidän tehtävänsä on pitää jokaisen ikäisestä yhtä hyvää huolta. Valinnat on tehtävä yhdenvertaisuutta vaalien niin, että jokaisen osallisuus säilyy elämän loppuun asti.
[1] Huomisen kynnyksellä 2022, Eläkeliitto ja EETU ry, Kantar
[2] Tilastokeskus 2021
[3] +60 barometri. Suomalaisten eläkeläisten hyvinvointi ja arki 2021. Eläkeliitto ja Tutkimustie Oy
[4] Kuinka hyvin junalipun ostaminen onnistuu VR:n palveluista? 30.10.2022 Eläkeliitto n=4300 https://www.elakeliitto.fi/ajankohtaista/elakeliitto-junalippujen-myynnin-siirtaminen-verkkoon-syrjayttaa-ikaantyneimpia
[5] Digitalisaatio ja pankkipalvelut. Finanssivalvonta 29.3.2022
[6] Yli 60-vuotiaiden arkea ja hyvinvointia koskeva verkkokysely (n=1678) 3-15.12.2022 https://www.elakeliitto.fi/ajankohtaista/alamainen-vai-asiakas-yli-60-vuotiaiden-kokemus-kotihoidosta-riippuu
[7] Kyselyyn oli mahdollista vastata paitsi itse myös henkilön luvalla toisen avustamana tai henkilön antamalla valtuutuksella.
Irene Vuorisalo
