Junalippujen ostaminen digitaalisesti on monelle iäkkäälle vaikeaa tai mahdotonta, selviää Eläkeliiton kyselystä, johon vastasi yli 4000 eläkeläistä. Vanhimmat vastaajat olivat yli 90-vuotiaita. Vastaajat asuivat eri puolella Suomea noin 550 eri paikkakunnalla.
Kyselyyn vastanneet toivovat VR:ltä helppokäyttöisiä verkkopalveluja, enemmän tukea digitaalisten sovellusten käyttöön sekä enemmän asiointimahdollisuuksia niille, jotka eivät pysty ostamaan lippuja sähköisesti.
Mikäli rautatieliikennepaikalla ei ole asiakaspalvelupistettä eikä lippuautomaattia, asiakas voi hankkia matkalipun itsepalvelukanavista VR:n verkkokaupasta tai mobiilisovelluksella. Ainoastaan kaukojunissa lippuja voi ostaa junista pankkikortilla. Lipun myös voi ostaa VR:ltä puhelimessa. Silloinkin lippu voidaan toimittaa asiakkaalle vain sähköpostitse.
Lipun voi hankkia myös R-kioskista tai matkatoimistosta. R-kioskit sijaitsevat suurimmissa taajamissa eikä niitä ole kattavasti. Päästäkseen R-kioskiin henkilön tulisi matkustaa sinne junalla – ilman lippua.
Vaikka vastaajista 66 % osti junalippunsa sähköisesti, alle puolet koki, että junalipun ostaminen on helpottunut, kun se on siirtynyt verkkoon. 30 % vastaajista oli sitä mieltä, että lippujen myynnin digitalisointi ei ole helpottanut lippujen ostamista. Vastaajien mielestä digitaalisten palveluiden kehittäminen ei yksin riitä vaan perinteiset fyysiset asiointimahdollisuudet tulee säilyttää ja niitä tulee kehittää digitaalisten palveluiden rinnalla.
Suurimmat syyt siihen, miksi junaliikennettä ei käytetä, vaikka siihen olisi mahdollisuus, olivat fyysisten lipunmyyntipisteiden ja lippuautomaattien puute sekä sähköisten sovellusten hankala käytettävyys. Yksi este matkojen suunnittelulle on se, että juna-aikataulut ovat yleisimmin ja ajantasaisesti vain verkossa nähtävänä.
Merkittävää on, että kaikkein iäkkäimmissä vastaajaryhmissä lipun osto muualta kuin sähköisistä kanavista koettiin kaikkein sopivimmaksi asiointivaihtoehdoksi silloinkin, kun useita eri vaihtoehtoja lipun ostolle tosiasiallisesti oli tarjolla.
Eläkeliiton vuonna 2021 julkaiseman +60-barometrin mukaan riippuvuus julkisen liikenteen palveluista kasvaa iän myötä. Yli 60-vuotiaista julkista liikennettä käyttävät eniten yli 80-vuotiaat.
–Palvelut eivät muutu sähköisiksi, vaan palveluntarjoajat muuttavat palvelunsa sähköiseen muotoon. 75–89-vuotiaista 36 % ei ole koskaan käyttänyt internetiä, muistuttaa Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo.
–VR:n mukaan asiakas on avainasemassa. Nyt on kyse iäkkäiden ihmisten yhteiskunnallisen osallisuuden ja liikkumisvapauden vaarantumisesta ja kaikkein iäkkäimpien syrjäytymisestä. Vaikka enemmistö lippuja ostavista käyttääkin itsepalvelukanavia verkossa, on ongelma todellinen ja kohtuuton niiden lipun ostajien kannalta, joilla ei ole verkkoyhteyttä käytössään tai jotka eivät osaa käyttää verkkosovelluksia lippujen ostoon, Vuorisalo jatkaa.
Lisätietoja:
Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo
040 725 7152, irene.vuorisalo(at)elakeliitto.fi