Järvenpään Äijät

Ryhmän perustaminen

Äijäryhmässä raikaa ilo!

Perustapa ryhmä!

Mitä kaikkea hauskaa voisitte tehdä yhdessä?

Jo toimivilla ryhmillä on monenlaisia sisältöjä, kuten liikuntaa, kokkausta, laulua, keskustelua, nikkarointia, retkiä, valokuvausta, talkoita, luonnossa liikkumista ja tulilla istuskelua, vaikka mitä! Yhteisen tekemisen ohella miehille tarjoutuu mahdollisuus kuulla ja jakaa ajatuksia elämästä, ikääntymisestä, suruista, iloista sekä saada uusia kavereita.

ON MONTA TAPAA KÄYNNISTÄÄ ÄIJÄ-RYHMÄ:

1) Infotilaisuus
Tärkeää: ota kaveri (mieluummin useampia) mukaan sunnittelemaan tilaisuutta.  
Varaat paikan ja kahvituksen, mainostat tapahtumaa. Paikalle kannattaa houkutella muitakin ukkoja kuin yhdistyksen jäseniä.

Kerrotte sunnitteilla olevasta Äijätoiminnasta. Ja erityisesti: kuuntelette osallistujien kysymyksiä, kommentteja ja ideoita; kannattaa kirjata ajatukset ja ideat!  

2) Kartoittava kokous
Varaat tilan, mainostat tilaisuutta. Kerrot Äijätoiminnasta yleensä, ajatuksistasi, ja keräät tietoa siitä, millaiseen Äijä-toimintaan miehet haluaisivat liittyä mukaan.  Paikallislehden toimittaja kannattaa kutsua -hyvissä ajoin paikalle!


3) Sinulla on valmis idea siitä, mitä aletaan tekemään
Sinulla voi olla joku - esimerkiksi - liikuntaharrastus, jota haluaisit tehdä ukkoporukalla. Tärkeää on, että jo ideoidessa mahdollista Äijä-ryhmää otat siihen kaverin tai kavereita mukaan miettimään, miten edetä. 

Äijä-ryhmiä on perustettu mm tulilla, laavuilla, huoltoasemein kahviloissa.
Ukot koolle ideoimaan, mitä hauskaa voisi yhdessä alkaa tekemään!

Ryhmän perustaminen
Tärkeää: vastuun jako. Jo aloitettaessa on hyvä olla vähintään kaksi, mieluummin kolme miestä "vetovastuussa". Kaverit mukaan!  

Mainoksia (ks. valmiit materiaalit näiltä Miestoiminnan sivuilta) kannattaa viedä kauppojen, kirjastojen, uimahallien yms. ilmoitustauluille, seurakuntaan, sekä tietenkin viestittää asiasta yhdistysten kokouksissa ja nettisivuilla. Paikallis- ja ilmaisjakelulehdet saattavat tehdä artikkelin ensimmäisestä kokoontumisesta, joten kannattaa soittaa toimitukseen. Paras tapa saada miehiä mukaan on kuitenkin henkilökohtainen kontakti. 

Ryhmän ensimmäisessä kokoontumisessa sovitaan yhteistä toimintasäännöistä. Sana on vapaa!  Yhteiset säännöt antavat tavan puhua asioista, luovat luottamuksen tunteen sekä kokemuksen yhteisestä ymmärryksestä.  Tärkeää on myös luoda osallistujista yhteystietolista tiedottamisen sujumiseksi.  

Tiivistetysti Äijä-ryhmää on perustettaessa on hyvä muistaa ainakin seuraavat asiat:

  • Toiminnan tulee olla avointa kaikille, ei vain Eläkeliiton jäsenille.
  • Äijä-toiminta on osa yhdistyksen muuta toimintaa
  • Äijä-toiminnasta tulee tiedottaa yhdistyksen sivuilla osana yhdistyksen toimintakokonaisuutta
  • Mahdollinen toiminnan varainhankinta tulee näkyä yhdistyksen tilinpidossa yhdistyslain edellyttämällä tavalla  

Ryhmän käynnistyessä on hyvä pohtia koko porukan kanssa ainakin seuraavia asioita:

  • Mikä on ryhmän tavoite tai teema? Yhteinen keskustelu ja yhteinen päätös sitouttaa ryhmäläisiä toimintaan.
  • On sovittava kuinka usein ryhmä kokoontuu ja missä?
  • Ketkä toimivat ryhmän ohjaajina ja mitkä ovat heidän roolinsa?
    Kuka pitää toimintatiedot päivitettyinä yhdistyksen kotisivuvastaavalle, kuka huolehtii siitä että tieto toiminnasta ja tapahtumista kulkee kaikille ryhmän jäsenille, kuka tulostaa tai pyytää keskustoimistosta valmiit mainospohjat levitettäväksi alueella?
  • Mikä on ryhmän nimi?  Ryhmän nimi luo me-henkeä.  Olisi suotavaa, että ryhmän nimessä olisi Äijä-sana, esim. ”Liikuntaäijä”, ”Luontoäijä”, ”Kirjallisuusäijä”, ”Valokuvaäijä”, ”Keskusteluäijä”.  Myös paikkakuntasi voi näkyä nimessä, esim. Petäjäveden Äijät, Hausäijät, Punkaäijät.
  • On tärkeää, että kaikki osallistujat saavat ehdottaa nimeä. 

On tärkeää pysähtyä säännöllisesti kuulemaan ryhmän kokemuksia toiminnasta, ja ideoita uusiksi toiminnan sisällöiksi.

Muista Eläkeliiton tuki ryhmän käynnistämiselle
 

 

Antero Kupiainen

Thumbnail
Projektipäällikkö, Eläkkeeltä töihin
antero.kupiainen@elakeliitto.fi