Mediataitoja on meillä kaikilla. Hyvien mediataitojen pohja rakentuu kokemuksille eri medioista: televisio, radio, sanomalehdet, tai internet kartuttavat kaikki mediataitopankkiamme. Lukiessasi vaikkapa EL-Sanomia kehität mediataitojasi.
Voisi ajatella, että mediataidot syntyvät ja kehittyvät joissakin määrin lähes itsestään. Näin usein ajatellaan esimerkiksi lasten ja nuorten kohdalla, joiden elämässä eri mediat ovat läsnä jo hyvin varhain. Riittävät mediataidot eivät kuitenkaan synny itsestään, sillä esimerkiksi kriittinen taito tarkastella mediasisältöjä kehittyy sitä mukaa kun tietopohjamme maailmasta karttuu. Tarvitsemme myös edeltäviä taitoja laajempaan mediaymmärrykseen: lapsen on opittava lukemaan voidakseen tutustua sanomalehteen mediana, aikuisen hallitsemaan esimerkiksi tablet verkkolehden lukemista varten. Mitä monipuolisemmin eri medioihin tutustuu, sitä laajemmaksi mediataidot sekä tieto maailmasta karttuvat.
Mediataitojen kerryttämisen ei tarvitse tarkoittaa kalliita laitteita tai media-alan koulutusta - parasta mediakasvatusta voi olla arkinen keskustelu mediasisällöistä tai mediailmiöistä vaikkapa pullanleivonnan ohessa. Kun luet lapselle ääneen, mediakasvatat lasta.
Kaikki aikuiset ovat potentiaalisia mediakasvattajia, sillä aikuisilla on monesti laajaa kokemusperäistä tietoa maailmasta, eri medioista sekä ilmiöistä. Tarvitsemme toisia ihmisiä mediataitojemme kehittämiseen aivan kuten lapsi tarvitsee aikuisen tukea kasvaakseen. Olemme mediakasvattajia, mutta myös mediakasvajia.
Hyvä mediakasvattaja on utelias eri medioiden suhteen, kehittää itseään ja uskaltaa heittäytyä keskustelemaan erilaisten ihmisten kanssa. Hyvä mediakasvattaja ei arvota eri medioita eikä median käyttäjiä mielipiteineen, vaan nostaa niistä aineksia yhteiseen pohdintaan. Hyvä mediakasvattaja antaa positiivisen mallin median käyttämisestä sekä mediassa käyttäytymisestä. Ja ennen kaikkea, hyvä mediakasvattaja osaa nauttia mediasta ja heittäytyä hyvän dekkarin tai elokuvan maailmaan.
Teksti: Outi Laiti