Eläkeliitto on antanut lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta.
Yksin pienten eläkkeiden korottaminen on todettu riittämättömiksi eläkeläisten köyhyyden torjunnassa. Lisäksi tarvitaan kohdennettuja keinoja, joilla eläkkeellä olevien menopuolta kevennetään.
Näistä asiakasmaksujen kohtuullistaminen on välttämätön. Vuonna 2019 noin 34 100 yli 65-vuotiaalla on maksuhäiriömerkintä. Vuonna 2018 ulosottoasioita tuli vireille lähes 390 000 liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Mukana oli noin 69 000 terveyskeskusmaksua.
Eläkeliitto pitää hyvänä, että esitys selkeyttää maksuttomien terveyspalvelujen tulkintaa. Kuntakohtainen kirjavuus asiakkailta perittävien maksujen suuruudessa pääsee kuitenkin jatkumaan.
Esitetty perusterveydenhuollon hoitajakäyntien maksuttomuus helpottaa iäkkäiden hoitoon hakeutumista ja voi vähentää sosioekonomisia terveyseroja. Sen vuoksi olisi erittäin tärkeää muuttaa myös perusterveydenhuollon yleislääkärin palvelut maksuttomiksi. Iäkkäiden kotona asuminen on yksiselitteisesti lakiin kirjattu tavoite. Siksi palveluiden maksuttomuus tulee yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä laajentaa myös kuntoutukseen liittyviin fysio- ja toimintaterapiakäynteihin.
Eläkeliitto esittää lisäksi, että yli 65-vuotiaiden lyhytaikainen laitoshoito ja lyhytaikainen laitoskuntoutus säädettäisiin kokonaan asiakkaalle maksuttomaksi.
Tämä helpottaisi oikea-aikaisen akuuttikuntoutuksen saatavuutta ja alentaisi samalla kuntien maksuharkintaan ja maksujen perintään liittyviä kustannuksia. Varhaisten vaiheen maksuttomuus edistää oikealla tavalla kustannusvaikuttavaa työnjakoa terveydenhuollossa ja on perusteltu muutos kansanterveyden kannalta.
Kunnilla ja tulevilla maakunnilla ja palveluntuottajilla tulee olla esitettyä tiukempi velvollisuus tiedottaa kuntien ja sairaanhoitopiirien velvollisuuksista kohtuullistaa maksuja ja tiedottaa kohtuullistamismahdollisuudesta. Maksukaton seurantavastuu tulee siirtää palvelujen käyttäjältä palvelujen järjestäjälle. Tämä varmistaisi, että ihmisten oikeus maksuttomiin palveluihin maksukaton täyttymisen jälkeen tosiasiallisesti toteutuisi.
Terveydenhuollon sekä lääkkeiden ja terveydenhuollon matkojen maksukattojen taso (liki 1600 euroa vuodessa) on eläkkeellä olevalle aivan liian korkea. Vuonna 2018 lähes 40 prosentilla eläkeläisistä eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Kuluvalla hallituskaudella on käynnistettävä selvitys maksukattojen yhdistämisestä ja tason laskemisesta. Asiakasmaksujen katto, matkakatto ja lääkekatto tulee yhdistää yhdeksi maksukatoksi, jonka tason tulisi olla korkeintaan takuueläkkeen suuruinen, nyt 835 euroa.
Noin 1,8 miljoonaa eli runsaasti yli puolet voimassa olevista lääkekorvausoikeuksista on yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä. Eläkeliitto vaatii, että lääkkeiden vuotuisen omavastuuosuuden ylittyvistä lääkekohtaisista 2,50 euron ostokertakohtaisista omavastuuosuuksista tulisi luopua. Vuosittaisen lääkekaton ylittymisen jälkeen lääkekulujen lisäkorvausta maksetaan erityisesti ikääntyneille. Kun koko väestössä lisäkorvausta saaneiden osuus vuonna 2018 oli 4,6 %, niin yli 55-vuotiaassa väestössä osuus oli 10,4 %. Lisäkorvaus tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisen sairausvakuutuksesta korvattavan lääkkeen ostaminen maksaa 2,50 euroa ostokerralla. Vuotava maksukatto on paikattava.
Eläkeliitto vaatii, että toisin kuin esitetään, metsäomaisuus ei saa olla pitkäaikaishoidosta perittävään asiakasmaksuun vaikuttava peruste. Metsäpinta-alan perusteella määräytyvä metsätulo asiakasmaksun perusteena on kohtuuton. Koska metsän laatu ja tyyppi vaihtelee paljon, asiakkaita yhdenvertaisesti kohtelevaa maksuperustetta on mahdotonta määritellä. Asiakas joutuu maksamaan korkeampaa asiakasmaksua, vaikka hänellä ei olisi metsästä yhtään mitään tuloja.
Asiakasmaksujen perintätoimia ei tule aloittaa ennen maksun alentamista ja perimättä jättämistä koskevaa kirjallista päätöstä. On hyvä, että laki ehdotetaan tulemaan voimaan ripeästi 1.1.2021. Eläkeläisten etujärjestö EETU ry yhtyy lausunnossaan Eläkeliiton näkemyksiin.
Irene Vuorisalo
