Eläkeliitto teki jäsenilleen ja verkkosivuillaan kyselyn sähkön hinnan nousun vaikutuksista. Saimme kyselyyn yli 4300 vastausta. Nuorimmat vastaajat olivat 30-vuotiaita eläkeläisiä ja vanhimmat yli 90-vuotiaita.
Suurin vastaajaryhmä olivat 64-75-vuotiaat. Vastaajista 60 prosenttia oli naisia. Valtaosa vastaajista asui omistusasunnossa. Yleisimmät lämmitysmuodot olivat kaukolämpö (37 %) ja sähkölämmitys (33 %).
Lähes puolet vastanneista arvelee, ettei selviä tulevasta talvesta ilman ongelmia. Eläkeliitto on huolissaan, että uhkana on uuden huonokuntoisten ja palvelutarpeisten vanhusten ryhmän syntyminen.
48 % kyselyyn vastanneista eläkeläisistä ei ole etukäteen pystynyt varautumaan energian hinnan nousuun liittyvään taloudelliseen kriisiin. Ne vastaajat, joilla on ollut mahdollisuus varautua hintojen nousuun, kertoivat opetelleensa pienentämään kaikkea kulutustaan esimerkiksi ympäristösyistä tai oppineet iän myötä kuluttamaan vähemmän. Hyvätuloiset eläkeläiset ovat myös pystyneet säästämään.
Kyselyssä 34 % alle 1249 euroa kuukaudessa bruttona ansaitsevista eläkeläisistä vastasi joutuvansa tällä hetkellä tinkimään välttämättömistä menoistaan. Kaikista eläkeläisistä 56 prosenttia ilmoitti, ettei tule selviämään talvesta ilman, että tinkii elämisen kustannuksista. Eniten tingitään omalla autolla liikkumisesta (73 %), ruuasta (60 %) sekä lämmityksestä (38 %). Myös harrastaminen vähenee.
Asiat, joista ei aiota tinkiä ovat omien lasten tai lastenlasten taloudellinen tukeminen (6 %) ja omien lastenlasten luonapito (9 %).
Hinnannousun aiheuttamilta talousvaikeuksilta suojaavia tekijöitä ovat kyselyn mukaan voimassa olevat, ennen energiakriisiä solmitut kiinteähintaiset määräaikaiset sähkösopimukset, ympäristösyistä tai iän myötä tullut taito vähentää kulutusta sekä hyvät eläketulot.
Hintojen nousun vuoksi vaikeuksia kokevia eläkeläisiä tulisi vastaajien mielestä tukea pienempiä eläkkeitä korottamalla. Tätä mieltä oli yli 60 prosenttia vastaajista, vaikka sama määrä vastanneista kuuluu itse yli 1559 euron suuruista mediaanieläkettä saavien ryhmään.
Vireillä on välittömiä toimia sähkön hinnan nousun tuomaa talouskriisiä helpottamaan. Suuri osa suomalaisten eläkkeistä on kuitenkin pieniä ja niiden varassa eletään jopa kymmeniä vuosia. Vailla taloudellisia puskureita eläminen tekee ihmisistä herkästi haavoittuvia, jos yllättävä suuri meno tai talouskriisi iskee. Siksi välittömät täsmätoimet eivät yksin riitä vaan pienimpiä työeläkkeitä ja verorahoitteisia eläkkeitä tulisi korottaa, jotta niiden varassa voi turvallisesti tulla toimeen.
Näyttää siltä, että hiljan juuri koronakriisin vuoksi eristyksissä olleet yli 75-vuotiaat joutuvat nyt uudestaan eristyksiin energian hinnan vuoksi tinkien ruoastaan, lämmityksestään, harrastuksistaan ja terveydenhoidostaan. Aiempaakaan hoitovelkaa ei vielä ole pystytty maksamaan. Nyt kustannuksia on kertymässä myös yhteiskunnalle lisää, mikäli ihmisten vointi heikkenee. Peräkkäiset kriisit voivat pahimmillaan synnyttää uuden köyhien eläkeläisten ryhmän.
Irene Vuorisalo
