Thumbnail

Maksussa olevia työeläkkeitä ei voi leikata

Julkaistu 26.8.2019

Joidenkin nuorempiin sukupolviin kuuluvien huoli eläkejärjestelmän kestävyydestä on hyvin ymmärrettävä. Liian moni nykyisinkin eläkkeellä olevista tietää kuinka vaikeaa jokapäiväinen toimeentulo on riittämättömän eläkkeen kanssa.

Keino huolen hälventämiseen ei kuitenkaan löydy maksussa olevien eläkkeiden leikkaamisesta. Tämä olisi lain vastaista: ansaitulla työeläkkeellä on omaisuuden suoja.

Perustuslakivaliokunta on käsitellyt eläkkeiden omaisuudensuojaa useissa lausunnoissaan. Omaisuuden suojalla turvataan varallisuusarvoisia oikeuksia ja etuja. Perustuslakivaliokunnan mukaan eläkeoikeuksien omaisuudensuojassa on kyse ansaituksi katsotun konkreettisen edun, ei tietyn voimassa olevan eläkejärjestelmän suojaamisesta.

Ansaitun työeläkkeen omaisuudensuoja perustuu siihen, että ansiosidonnainen etuus ansaitaan palvelussuhteen kestäessä. Tällaista ansiosidonnaista etuutta pidetään työsuorituksen vastikkeen osana, vaikka se maksetaan vasta myöhemmin. Työskentelystä karttunut eläke on osa aiemmin ansaittua palkkaa ja siksi omaisuudensuojan piirissä.

Perustuslakivaliokunnan mukaan eläkeoikeuksien omaisuudensuojassa on kyse ansaituksi katsotun konkreettisen edun, ei tietyn voimassa olevan eläkejärjestelmän suojaamisesta.

Maksussa oleviin eläkkeisiin on kuitenkin kajottu indeksin jäädytyksen ja leikkauksen muodoissa. Muutokset on katsottu mahdolliseksi, sillä maksussa olleen eläkkeen tasoa ei ole leikattu ja indeksitarkistus on katsottu vähäiseksi. 

Tämän seurauksena pienituloisten eläkeläisten asema on viime vuosina entisestään pahentunut. Eläkeläisten köyhyys on kasvanut yli 10 prosentilla vuodesta 2017 vuoteen 2018. Vuonna 2018 köyhyysrajan alle jäi 194 000 henkilöä eli 14,1 prosenttia eläkeläiskotitalouksissa asuvista.

Samaan aikaan toteutetut välttämättömyysmenojen, kuten terveydenhuollon asiakasmaksujen ja matkakorvausten omavastuuosuuksien sekä kiinteistö- ja polttoaineverojen korotukset ovat osuneet erityisesti heikosti toimeentuleviin. Vuosittain yli 300 000 kappaletta sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja päätyy ulosottoon. Eläkeläisten määrä tästä ryhmästä on kasvava. 

Pienituloisiin kohdentuvat korkeat omavastuuosuudet koskevat myös reseptilääkkeitä. Vuosittaisen lääkekaton ylittymisen jälkeen lääkekulujen lisäkorvausta maksetaan erityisesti ikääntyneille. Kun koko väestössä lisäkorvausta saaneiden osuus vuonna 2018 oli 4,6 %, niin yli 55-vuotiaassa väestössä osuus oli 10,4 %. Lisäkorvaus tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisen sairausvakuutuksesta korvattavan lääkkeen ostaminen maksaa 2,50 euroa ostokerralla.

SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n mukaan ilman indeksileikkauksia esimerkiksi yksinasuvan, täyttä kansaneläkettä saavan tulot olisivat vuonna 2018 olleet 18 euroa kuukaudessa korkeammat. Kelan laskelmien mukaan ilman vuonna 2017 voimaan tulleita tehtyjen indeksien leikkaamista ja jäädytystä niihin sidotut edut olisivat 3,3 prosenttia suuremmat vuonna 2019.

Myöskään ei pidä unohtaa sitä, että korkeimpia eläkkeitä on leikattu eläkkeestä maksettavan lisäveron muodossa (nk. raippavero).

Käsitys siitä, että eläkejärjestelmämme olisi kriisissä, on virheellinen. Esitettyyn huoleen tulee silti kiinnittää huomiota. Kaikkien eri ikäryhmien tulisi voida luottaa siihen, että yhteiskunnan turvan verkko kannattelee jokaista. Kaikkina aikoina eläkkeellä olevien tarpeet tunnistava, myönteinen arvopohja on välttämätön lähtökohta sille, että yhteiskuntaa voidaan kehittää eläkkeellä olevien tarpeita vastaavaksi.

Irene Vuorisalo

Thumbnail
Vanhusasiamies
irene.vuorisalo@elakeliitto.fi