Eläkeliitto on antanut laaja-alaisen lausunnon kansallista ikäohjelmaa koskevasta valtioneuvoston periaatepäätöksestä (VN/17850/2022). Ikäohjelman tavoitteena on hyvän ikääntymisen turvaaminen ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen parantaminen. PeriaatepäätöksiIlä annetaan valtionhallinnolle ohjeita ja suuntaviivoja asioiden valmistelulle.
Luonnoksen läpileikkaavat teemat ovat yleisluontoisia hyvää tarkoittavia, joiden tarkoituksenmukaisuudesta on pitkälti helppo olla samaa mieltä.
On muistettava, että iäkkäät ja iäkkäiden voimavarat eivät ole yhtenäinen kokonaisuus. Ihmisen oikeus kaikissa ikävaiheisessa on, että hänen vähäisiäkin voimavarojaan tulee vahvistaa ja ylläpitää.
Preventiivisen ikäkuntoutuksen merkitys korostuu entisestään jatkossa. Siksi kansalaisaloitteellakin esiin nostettu ikäneuvola-rakenne olisi ehdottoman tärkeä lisä hyvinvointialueiden palveluvalikkoon.
Eläkeläisköyhyyden vähentäminen ja torjunta tulee lisätä jatkovalmisteluun. Sosiaaliturvakomitea ei asettamispäätöksensä mukaisesti käsittele vanhuuseläkkeitä.
Ohjelmalla halutaan edistää iäkkäiden oman vapaaehtoistoiminnan panosta ikääntyneille suunnatuissa palveluissa. Toiminta on mielekästä niin yhteiskunnan kuin ikääntyneiden vapaaehtoistoimijoiden kannalta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vapaaehtoistoiminta on vapaaehtoisten vapaaehtoista toimintaa. Se ei ole sote-palvelujen osa eikä jatke.
Ikääntyneiden henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksiin tulee kiinnittää enemmän huomiota. Jatkovalmistelussa on erityisesti huolehdittava taloudelliselta ja sosiaaliselta asemaltaan tai terveydentilaltaan heikoimmassa asemassa olevien ikääntyneiden henkilöiden yhdenvertaisista oikeuksista, kohtelusta, osallisuudesta sekä pääsystä palveluihin ja tiedonsaantiin. Valinnanvapaus siitä, käyttääkö ihminen teknologisia ratkaisuja vai ei, tulee säilyttää. Iästä riippumatta kaikki eivät tuettunakaan opi käyttämään teknologisia ratkaisuja tai pysty niitä käyttämään.
Teknologian kehittyessä nopeasti on yhä tärkeämpää varmistaa, että ikääntyneiden yhdenvertaiset osallistumisoikeudet toteutuvat. Siten periaatepäätöksessä tulisi linjata, että teknologisten ratkaisujen rinnalla ja vaihtoehtoina tulee olla saatavilla myös inhimillisiä, ihmisten kasvotusten toteuttamia palveluja.
Suomen tulee tehdä työtä YK:ssa vireillä olevan ikääntyneiden oikeuksia säätelevän kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen aikaansaamiseksi.
Esteettömyyssäädöksistä ei tule tinkiä. Suomesta puuttuu edelleen satoja tuhansia esteettömiä asuntoja, jotta ikääntyvän väestön asumisen tarpeisiin voitaisiin vastata 2030-luvulla. Esteettömyys on asumisen laatutekijä, joka hyödyttää asukkaita koko elinkaaren ajan.
Tulee myös etsiä toimenpiteitä, miten voidaan tukea ikääntyneitä väestörakenteen muutoksesta johtuvassa asuntomarkkinoiden vinoutumassa. Vakavia ongelmia esiintyy esimerkiksi siinä, että oman esteellisen omakotitalon myymisestä huolimatta ikääntyneen asukkaan varallisuus ei riitä hankkimaan uutta, esteetöntä kotia.
Samalla kun kotona asuminen ja asuinympäristöjen toimivuutta halutaan kehittää, tulee palveluasumisen mahdollisuuksia lisätä. Kotona asuminen ei voi olla toimivaa ja turvallista kun kunto on hyvin huono ja esim. jos ihminen sairastaa pitkälle edennyttä muistisairautta.
Erityisen tärkeä on tavoite parantaa henkilöstön saatavuutta. Periaatepäätöksellä on välttämätöntä edistää myös ulkoista viranomaisvalvontaa. Omavalvonta ei riitä.
Eläkeliitto katsoo, että vastuu ikääntymiseen varautumisesta on koko valtionhallinnolla, hallituksella ja eduskunnalla, ei vain hyvinvointialueilla tai kunnilla. Tärkein kehittämiskohde on, että ihmiset saisivat tarvitsemiaan ja lain heille lupaamia palveluita. Nyt he eivät niitä saa. Palveluiden saatavuutta on parannettava.
Irene Vuorisalo
