Yhteiskuva vaurautta ja voimaa

Eläkeläiset ovat vaurautta tuottava yhteiskunnallinen voimavara

Leikkaukset on tehtävä tosiasioiden perusteella. Käsitys, että eläkeläiset eivät osallistu valtionvelan kaventamiseen, ei perustu faktoihin.

Palkat ovat pitkään nousseet eläkkeitä nopeammin

Vuosien 2023 ja 2024 työeläkkeiden indeksitarkistukset nostavat eläkkeitä pitkältä takamatkalta. Työeläkeindeksi nousi vuosina 1995–2022 yli 57 % ja ansiotasoindeksi lähes 115 %. Kun reaalinen nousu palkoissa on ollut tällä aikavälillä 38 %, niin eläkkeissä se on ollut alle 1 %:n. 

Eläkkeelle jääneet ihmiset ovat rakentaneet yhteiskuntaa verovaroillaan usein kymmenien vuosien mittaisten henkilökohtaisten työurien ajan. Tällä hetkellä 1,6 miljoonaa eläkeläistä luo kulutuksellaan työpaikkoja. 

Palkkatulon verotusta kevennettiin – eläkkeiden ei

Eläkkeiden verotus on jo tällä hetkellä palkkatuloa kireämpää. Vuoden 2022 verotuksessa eläkeläisiltä kerätyt verot olivat lähes 7,5 mrd e. Siinä missä palkansaajan verotus keveni 0,5–1,2 % 1.1.2024 alkaen, eläketulon ei. Kun suurituloisten ansiotuloverotusta kevennettiin, suurten eläkkeiden ns. raippaveroa ei, eikä siihen ole tehty korjauksia koko veron olemassaolon aikana.

Ylipäätään vain yksittäiseen väestöryhmään erikseen kohdennetut verotusratkaisut eivät ole perusteltuja.

Tavoite-eläkeikä on jo ylitetty

Suunta on jo oikea. Eläkkeelle siirtymisen ikä on vuonna 2023 noussut yli tavoitteen. Eläkkeelle siirtymisiän nousun minimitavoite (62,4 vuotta) ylitettiin ensimmäisen kerran. Odote nousi 0,6 vuotta edellisestä vuodesta ja oli 62,8 vuotta. 

Joka viides eläkeläinen käy töissä

Eläkeläisten työssäkäynti on lisääntynyt. Lisäksi jopa puolet eläkkeelle jäävistä haluaisi tehdä töitä eläkkeen ohella. Tiedetään, että yleistyvä syy tähän on eläkkeen riittämättömyys eläkeläisen tarvitsemaan toimeentuloon.

Hallitus on jo leikannut eläkeläisiltä

Eläkkeensaajan asumistukeen kohdistuu indeksijäädytys eikä tukeen tule korotuksia vuosina 2024–2027. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriin tehtiin 10 %:n korotus vuoden 2024 alusta lähtien. Lääkekorvauksien vuosiomavastuu eli niin sanottu lääkekatto nousi tämän vuoden alussa 34,78 euroa ja on nyt 626,94 euroon. 

Eläkeläiset tuottavat vaurautta

Noin 70 % isovanhemmista hoitaa lapsenlapsiaan. Tämän rahallinen arvo on vuosittain noin 540 miljoonaa euroa.

Perinnöt ja rahalahjat nuoremmille sukupolville muodostavat huomattavan tulo- ja omaisuusvirran. Vuonna 2021 perintö- ja lahjaveroa maksettiin kaikkiaan 826 miljoonaa euroa.

57 % omaishoidon sopimuksen tehneistä omaishoitajista oli yli 65-vuotiaita vuonna 2021. Kela arvioi eri ikäisten antaman omaishoidon ja epävirallisen avun kokonaisarvon olevan 2 miljardia euroa vuosittain. Tästä ainakin puolet on yli 65-vuotiaiden antamaa. 

Vapaaehtoistyön tekijöistä kaikkein aktiivisin ryhmä ovat eläkeläiset: 40 % 65–79-vuotiaista tekee vapaaehtoistyötä. Suomessa vapaaehtoistyön vuosittainen arvo on noin 3 miljardia euroa.

Säästöt löydetään oikeudenmukaisella verotuksella ja eläkeläisten työnteon kannattavuuden parantamisella.

Eläkeläiset eivät ole vapaamatkustajia. Eläkeliitto tekee työtä vanhuudenturvan puolesta.

 

12.4.2024

Lue lisää liitteestä

Irene Vuorisalo

Thumbnail
Vanhusasiamies
irene.vuorisalo@elakeliitto.fi