Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn puheenjohtaja Simo Paassilta avasi Kuntatalolla Helsingissä 16.11.2022 järjestetyn Eläkeläisparlamentin. Hän esitti järjestäjille onnittelunsa siitä, että hyvissä ajoin tehty ohjelmasuunnitelma sisältää todella hyvin juuri tähän ajankohtaan osuvia aiheita.
Huomisen kynnyksellä 2022 -tutkimuksen keskeiset tulokset
Eläkeläisparlamentin alustusten sarjan aloitti tutkimusjohtaja Sakari Nurmela kertomalla Kantar Publicin EETU:n toimeksiannosta tekemästä Huomisen kynnyksellä 2022 -kyselytutkimuksesta. Tutkimus tehdään kolmen vuoden välein ja tämä oli jo kuudes kerta. Kysely oli suunnattu 55–84-vuotiaille.
– Selvitimme ikäihmisten arkielämän vaikeita asioita ja kuinka he kokevat elämänsä suomalaisessa yhteiskunnassa. Useimmilla oli syytä kohtalaiseen tyytyväisyyteen ja tuntea olonsa melko onnelliseksi.
Seurantatutkimus eläkeläisten toimeentulokokemuksista 2017–2020
Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki esitteli ETK:n viimeisintä seurantatutkimusta. Hän kertoi näitä tutkimuksia tehtävän siksi, että eläkkeellä ollaan verrattain pitkä aika ja eläkeläiset tarvitsevat tukea toimeentuloonsa. Tässä kyselyssämme kohteena olivat samat ihmiset ja samat kysymykset kahtena eri aikana.
– Tulot ovat yleensä samat, mutta menot voivat vaihdella kyselyiden välillä ylös- tai alaspäin. Vaihtelua aiheuttavat esimerkiksi terveysmenot, asumiskustannukset, remontit, leskeksi jääminen ja jos saadaan saada velat maksettua. Pitkittyneet vaikeudet olivat melko yleisiä ja ne olivat pahempia kuin lyhytaikaiset.
Palomäki kertoi, että tilanne pysyi samana ryhmissä, joissa menojen kattaminen oli helppoa. Muutoksia tapahtui ryhmissä, joissa oli vaikeuksia menojen kattamisessa. Paremmin toimeentulevia ryhmiä olivat toisen kanssa asuvat, parempituloiset ja omistusasunnossa asuvat. Huonommin pärjäsivät pienituloiset, vuokralla-asujat ja ne, joilla oli terveysongelmia. Vuokralla-asuminen heijastaa aiempaa elämänkulkua, sitä onko työelämässä ollut katkoksia, työttömyyttä tai sairastuvuutta.
– Toimeentulokokemukset muuttuivat useammin parempaan kuin heikompaan suuntaan, myös heikommassa asemassa olevilla. Koronalla ei juuri ollut vaikutusta taloudelliseen tilanteeseen, mutta se oli vaikuttanut sosiaalisiin suhteisiin ja harrastuksiin.
Alustuksen jälkeisessä keskustelussa nostettiin esiin ikääntyvien halu osallistua työelämään ja se, miten kysynnän ja tarjonnan voisi saada kohtaamaan. Palomäen mukaan ikääntyneiden työssäkäynti on ETK:n rekistereiden perusteella paljon vähäisempää kuin puheissa. Hän jatkoi, että he pyrkivät pureutumaan ongelmaan tarkastelemalla esimerkiksi ikäsyrjintää, koulutusta ja johtamistapoja.
Oltiin myös kiinnostuneita siitä, onko eläkeläisköyhyys kasvussa, kun lähestytään vuotta 2040: pätkätyöt ja epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet ja nuoret opiskelevat pidempään. Palomäen mukaan ETK:n pitkän aikavälin laskelmissa ei tuollaista näy. Nuo ilmiöt kuitenkin puhuttavat. Pätkätöitä on, mutta hänen käsityksensä on, että pitkät työsuhteet ovat yhä yleisiä.
Näkökulmia eläkeläisköyhyyteen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyyteen tulevaisuudessa
Kansanedustaja Aki Lindén kiitti läsnäolijoita siitä, että hänen alustustaan voitiin aikaistaa. Lindénin oli kiirehdittävä eduskuntaan, jossa perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamista koskeva laki oli tulossa lähitunteina hyväksyttäväksi.
Aki Lindén taustoitti hoitotakuulakia kertomalla laskentakaavan: kun ihminen pääsee terveyskeskukseen tai vaikka jos terveyskeskus ostaa ne palvelut yksityisiltä tai järjestöiltä, niin sillä voidaan selvästi vähentää sairaaloiden käyttöä.
– Vuosi sitten valmistui tutkimus, joka kattoi Norjan koko väestön. Siitä ilmeni, että mitä pidempään potilaan hoito on vuosina jatkunut samalla lääkärillä, sitä vähemmän hänellä on päivystyskäyntejä ja sairaalapalveluiden käyttöä – ja vielä kovempi tulos oli se, että ennenaikainen kuolleisuus oli vähäisempää.
– Meillä on tällainen järjestelmäpilleri nimeltään Nopea hoitoon pääsy eli heti alkuvaiheessa ja matalalla kynnyksellä hoitajalle tai lääkärille terveyskeskukseen tai yksityiselle puolelle niin, että hoito jatkuu samalla lääkärillä, hoitajalla vuosikausia. Tämä on se suuri tavoite, joka oli jo toteutumassa 2000-luvun vaihteessa, mutta sitten tilanne alkoi huonontua.
Lindénin mielestä on nurinkurista, että huononeminen tapahtui pitkän, hyvän taloudellisen kehityksen aikana. Hän avasi syitä tähän: kun hoitajia ja lääkäreitä on rajallinen määrä, niin silläkin sektorilla työvoima liikkuu.
– Yksityisen terveydenhuollon liikevaihdot kaksinkertaistuivat 2000-luvulla, samoin työterveydenhuollon kustannukset. Erikoissairaanhoidon eli julkisten sairaaloiden budjetit kasvoivat 70 % samana aikana. Mutta perusterveydenhuollon, eli terveyskeskusjärjestelmän, budjettien kasvu oli nolla tuon 20 vuoden aikana!
Aki Lindén avaa lisää terveyskeskusten tilanteen kehittymistä: työstä tuli raskasta, kun potilasmäärät olivat suuria ja potilailla oli vaikeampia vaivoja. Lääkärit eivät jaksaneet ja alkoivat hakeutua töihin sairaaloihin, joissa oli hyvät työtiimit ja sai koulutusta tai siirtyivät työterveyshuoltoon, jossa potilaat olivat nuorempia ja vaivat helpompia. Perusterveydenhuolto pääsi pahasti rapautumaan.
– 2004 säädettiin hoitotakuu, joka takasi, että lonkkaleikkauksiin ja vastaaviin on päästävä kuudessa kuukaudessa. Eniten oltiin huolissaan pitkistä sairaalajonoista. Perustasolle säädettiin vain kolmen kuukauden hoitotakuu. Nyt meillä on kunnianhimoinen tavoite: vuoden päästä perusterveydenhuollossa hoitotakuu kaksi viikkoa ja syksyllä 2024 yksi viikko. Kaksi viikkoa toteutuu jo nyt 60 % terveyskeskuksista.
– Emme tule selviämään terveyskeskusten edessä olevasta urakasta ilman, että käytämme myös yksityisiä palveluita. Ei hinnalla millä hyvänsä, mutta niin, että valtakunnallisesti sovitaan, mikä korvaus maksetaan minkäkin mittaisesta yleislääkärin käynnistä eli tehdään ostopalvelusopimus. Palveluseteliä en tässä yhteydessä kannata, se sopii paremmin yhden kerran tapahtumiin kuten kaihileikkaus. Ostopalvelu on parempi, kun kyse on hoidosta, jonka on voitava jatkua vuosia.
– Tarvitsemme 600 lääkäriä ja 500 hoitajaa lisää, jotta hoitotakuu toteutuisi. Osa näistä lääkäreistä voi olla ostopalvelulääkäreitä. Meillä on tällä hetkellä terveyskeskuksissa 3 500 lääkäriä. Kun terveyskeskuksiin alkaa päästä paremmin ja kuormitus kevenee, niin työ siellä alkaa kiinnostaa enemmän. Se ei tunnu suolakaivoksessa raatamiselta. Yleislääketiede on tällä hetkellä suosituin erikoistumisala ja uskon, että terveyskeskusten tyhjillään olevat virat täyttyvät.
Kuntien rooli ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistajina
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen muistutti, että mitä enemmän kunnan muut toimialat onnistuvat työssään, sitä vähemmän tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon korjaavia palveluita.
– Meidän pitää pystyä kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja. Viestini on, että olkaa mukana rakentamassa kuntien hyvinvointiroolia, teitä tarvitaan kunnissa.
– Hyvinvointialueella on asiakkaat ja kunnilla asukkaat, mutta he ovat samoja ihmisiä. Pitää muistaa, että hyvinvointialue ja kunnat pelaavat samassa joukkueessa ja maali on sama: on toimittava yhteisrintamassa ei vastakkain.
Päätössanat
– Tänään lähdimme liikkeelle tutkimuksista ja tiedosta. Tuloksissa oli eroja, mutta pääosin ne täydensivät toisiaan. Vauhdikas valtiovallan esitys sisälsi paljon hyviä ja tärkeitä asioita kuten: maksukattojen yhdistämistavoite ja omaishoidon suuri, miljardiluokan, merkitys kansantaloudelle, tiivisti Simo Paassilta tämänkertaisen Eläkeläisparlamentin tapahtuman kaaren.
– Nyt, kun omaishoidon tuki siirtyy hyvinvointialueille, on mahdollista yhdenmukaistaa palkkiot ja palvelut, jotka tukevat omaishoitajien jaksamista. Eläkeläisjärjestöjen kannattaa tehdä yhteistyötä sekä paikallis- että piiritasolla. Meillä on enemmän yhdistäviä tekijöitä kuin erottavia, muistutti Paassilta.
Teksti ja kuva: Anneli Velho