Tiedote 10.4.2024 klo 9.00
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on huolissaan toistuvista toiveista leikata eläkeläisten toimeentuloa.
Tätä on esitetty niin tutkimuslaitosten kuin poliitikkojen suulla.
On virheellisesti väitetty, että vanhuuseläkeläiset olisi vapautettu leikkauksista. Muistutamme, että
eläkkeiden verotus on palkkatulon verotusta kireämpää. Eläkeläisiltä kerättävät verot olivat vuoden 2022
verotuksessa lähes 7,5 mrd. €/vuosi. Muistutamme myös, ettei osaan eläkeläisistä kohdistuvan raippaveron alarajaan ole tehty vuosiin muutosta.
Työeläkkeistä leikkaaminen olisi hölmöläisen peitonpaikkuuta, missä olennaisin on unohtunut. Leikkausten seurauksena eläkejärjestelmään jäisi vain enemmän rahaa ja valtion verotulot laskisivat. Kansan- ja takuueläkkeiden leikkaus puolestaan vähentäisi valtion menoja, mutta kostautuisi eläkeläisköyhyytenä ja lisääntyneinä sosiaalimenojen, toimeentulotuen ja sairastamisen menoina.
Otamme ilolla vastaan lupauksen siitä, että kansaneläkkeisiin ei kosketa. Suuri osa suomalaisten eläkkeistä ei ole suuria. Neljäsosan eläke on alle 1250 €/br/kk. Mediaanieläke oli viime vuonna 1 736 euroa kuukaudessa eli puolet eläkeläisistämme sai eläketuloa tuon rajan alle bruttona.
Pienituloisuus vanhuuseläkeiässä eroaa pienituloisuudesta työiässä. Jos eläke on pieni, sen varassa
sinnitellään koko loppuelämä jopa vuosikymmenien ajan vailla todellisia mahdollisuuksia parantaa omaa
tulotasoa esimerkiksi töitä tekemällä. Työikäisellä on ainakin teoriassa mahdollisuus tehdä lisätöitä jonkin
yllättävän lisämenon kattamiseksi. Julkisuudessa on myös esitetty, että osa eläkeläisistä (65–74-vuotiaat) on muuta väestöä varakkaampaa, minkä vuoksi sopeutustoimenpiteitä voidaan kohdistaa heihin. Muistutamme, että monen muun suomalaisen tavoin eläkeläisten varallisuus on pääosin sidottu omaan kotiin.
Valtiontalouden tilanne heikentää monin tavoin eläkeläisten selviytymistä. Sote-uudistus ei ole tuonut
helpotusta asiaa. Kotihoitoa tai ympärivuorokautista hoivaa ei riitä kaikille tarvitseville. Sote-palveluiden
saatavuudessa on vaikeuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja on nostettu. Myös hintojen
nousu, kuten energian, ruoan ja lääkkeiden kallistuminen koskettaa voimakkaasti eläkeläisiä. Eläkkeensaajan asumistukeen kohdistuu indeksijäädytys eikä tukeen tule korotuksia vuosina 2024–2027.
Emme ole vapaamatkustajia. Jaamme huolen valtiontalouden tilasta, mutta valittujen keinojen on oltava
oikeudenmukaisia. Valtiontaloutta tulee kohentaa oikeudenmukaisella verotuksella. Esimerkiksi yleisen
arvonlisäveron nosto yhdellä prosenttiyksiköllä pohjoismaiselle tasolle olisi oikeudenmukaisempaa kuin
vanhuspalveluista tai eläkkeistä leikkaaminen. Tämän edellytyksenä on kuitenkin hintojen nousun
korvaaminen täysimääräisillä eläkkeiden indeksitarkistuksilla. Sen sijaan lääkkeiden ja ruoan alennettuja
arvonlisäverokantoja ei tule korottaa.
Eläkkeen ohella tehtävän työn tulee olla kannattavaa. Kannustimia voidaan lisätä keventämällä eläkkeen
ohella tehtävän työn verotusta ja parantamalla sen eläkekertymää.
Sosiaaliturvan kokonaisuudessa jokainen on vuorollaan maksaja ja saaja. Noin 25 ikävuoteen asti olemme nettosaajia. Tämän jälkeen lähelle 60 ikävuotta kannamme työtä tekevinä vastuuta verojen ja maksujen muodossa myös muiden ikäryhmien hyvinvoinnista. Suomalaisten enemmistö on eläkeläisten puolella. Ylen julkaiseman tutkimuksen mukaan harvempi kuin joka kolmas suomalainen kannattaa eläkeläisiltä leikkaamista.
Suomessa on pidettävä kiinni sukupolvien välisestä solidaarisuudesta ja siitä, että kaikki voivat luottaa
turvattuihin eläkepäiviin. Yhteiskunnan ei tule leikata eläkeläisiltä vaan tukea eläkeläisten aktiivisuutta ja
hyvinvointia. Näin ennaltaehkäistään sairauskuluja ja mahdollistetaan mittava eläkeläisten vapaaehtoistyö kansalaisyhteiskunnassa, omaishoidossa ja lasten hoitoon osallistumisessa.
Lisätietoa:
Eläkeliitto: toiminnanjohtaja Anssi Kemppi, 040 7257 143
Eläkeläiset ry: toiminnanjohtaja Jan Koskimies, 040 747 0776
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry: toiminnanjohtaja Timo Kokko, 050 441 3830
Kansallinen senioriliitto: toiminnanjohtaja Maarit Kuikka, 040 580 2494
KRELLI Kristilliset eläkeläiset ry: toiminnanjohtaja Päivi Kyyrö, 045 312 0310
Svenska pensionärsförbundet: Verksamhetsledare Ilona Salonen 044 745 8611
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin. Sen jäsenjärjestöt ovat Eläkeliitto, Eläkeläiset, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Kansallinen senioriliitto, KRELLI Kristilliset eläkeläiset ja Svenska pensionärsförbundet. Järjestöjen yhteinen jäsenmäärä on reilut 250 000. Vuonna 2024 puheenjohtajajärjestönä toimii Kansallinen senioriliitto