Puheenjohtajan palsta

Puheenjohtajan palsta

Yhdistyksen puheenjohtaja kirjoittaa tällä palstalla mietteitään ja ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin. 

Antti Simanainen  
040 836 9575 
antti.simanainen@gmail.com

Loppuvuoden mietteitä ja vähän tulevaa vuotta 2025

24.11.2024

Tervehdys yhdistyksemme jäsenet.

Lähestymme vuoden 2024 lopun viimeisiä kerhotoimintoja hyvällä vauhdilla. Olette olleet syksyn aikana mukana eri kerhoissa runsaslukuisesti ja erityisesti kuukausikerhoissa on ollut erittäin suuri määrä iloisia eläkeläisiä paikalla. Kuukausikerhoihin olette toivoneet ”ajankohtaista” asiatietoa, joten niissä olemme saaneet kuulla luentoja ikäihmisten muistista, kuulosta ja liikunnasta, tekoälystä kaverinamme sekä nähneet seurakunnan työntekijöiden näytelmän lasten kiusaamisesta. Kaikista niistä on meille varmasti jäänyt käyttökelpoisia ajatuksia oman toimintamme ja jaksamisemme tueksi. 

Kaikissa kerhoissa ei kuitenkaan ole mennyt hyvin, sillä vuoden alussa kirkonkylän jumppakerho lopetti, kun siihen ei löytynyt mistään liikuntaryhmän vetäjää, ei omasta jäsenistöstä eikä ulkopuolista henkilöistäkään. Sama kohtalo uhkaa nyt myös Klaukkalan Roinelassa kokoontuvaa jumppakerhoa. Yhdistyksen hallitus on etsinyt henkilöitä, joilla olisi mahdollisuus tähän toimintaan, mutta tuloksetta. Toivonkin, että katselette omaa lähipiiriänne, myös tuntemianne liikunnallisia nuoria, ja keskustelette heidän kanssaan, jos vaikka lähtisivät toiminnan vetämiseen. Yhdistys maksaa tarvittaessa tällaiselle henkilölle korvaustakin tehdystä työstä.

Yhdistyksen syyskokous pidettiin 15.11.2024 Klaukkalan seurakuntakeskuksessa

Vaikka yhdistyksessämme on 573 jäsentä, yhdistyksen tärkeimpään kokoukseen osallistui vain 23 jäsentä. Kokous sujui ripeästi Margit Taposen vetämänä ja vilkkaan keskustelun merkeissä. Toimintasuunnitelma vuodelle 2025 muotoutui lähes hallituksen esityksen mukaisena ja merkittävin tapahtuma tulee olemaan yhdistyksen 50 vuotisjuhla 22.10.2025 Klaukkalan Monikkosalissa.

Yllättävin tapahtuma koettiin, kun päätettiin yhdistyksen jäsenmaksusta. Hallituksen esitys oli pitää jäsenmaksu 22 €/jäsen entisenä, mutta kokouksen osanottajat esittivät jäsenmaksun korotusta 25 euroon. Korotuksen syyksi koettiin Eläkeliiton ilmoitus korottaa omaa jäsenmaksuosuuttaan 8,00 eurosta 9,50 euroon, jolloin yhdistyksen omaan käyttöön olisi jäänyt alle 5 euroa. Asiasta äänestettiin, jolloin ilmeni, että korotusta 25 € kannatti 15 jäsentä ja hallituksen esitystä 22 € 7 jäsentä. Vuoden 2025 jäsenmaksu on siis 25 €/jäsen. Tämän jälkeen vuoden 2025 talousarvio hyväksyttiin korotetulla jäsenmaksulla muutettuna.

Yhdistyksen puheenjohtajan valinnassa ei tapahtunut mitään uutta, kun tehtävään ei ehdotettu muita kun Antti Simanaista, joka suostui tehtävään.

Yhdistyksen hallituksen valinnassa olivat muutoksen merkit ilmassa jo ennen kokousta. Nykyisistä hallituksen jäsenistä 4 henkilöä oli jo etukäteen ilmoittanut, etteivät he enää ole käytettävissä hallituksen jäsenenä. Hallitus oli jo syksystä alkaen etsinyt henkilöitä, jotka lähtisivät mukaan hallitustyöskentelyyn, jotta yhdistyksen harrastustoimintaa saataisiin pyöritettyä tehokkaasti jäsenten hyväksi. Kokouspäivään mennessä oli löytynyt vain 2 henkilöä, jotka olivat kertoneet suostuvansa hallitustehtävään. Vaikka kokouksessa käytiin vielä keskustelua uusien henkilöiden saamisesta hallitustehtävään, ei sellaisia kokousväestä löytynyt lisää ja niin hallituksen jäsenmääräksi päätettiin 6 henkilöä.

Hallituksessa jatkaa aikaisemman valittuna Seija Sariola. Erovuorossa olleiden tilalle valittiin Raija Multala, Pentti Ruotsalainen ja Tuulikki Parkko. Hallituksesta eronneiden tilalle valittiin Pirjo Tapanainen ja Ari Ylönen. Hallituksen ulkopuolella olevissa tehtävissä jatkavat Hanna Hakala jäsensihteerinä, Leena Lappi tarvikemyyjänä ja Margit Taponen kotimaan matkojen järjestäjänä. Margit Taposen tehtävään tulisi ensi vuoden syksyllä löytää uusi henkilö.

Muutoksen tuulia vuoden 2025 kuukausikerhoissa

Vuoden 2025 kevään kuukausikerhoihin on luvassa edelleen asialuentoja. Kuukausikerhojen kahvituksen järjestelyissä tulee tapahtumaan muutoksia ja ne, jotka olivat marraskuun joulupuurojuhlassa, kokeilivat sitä ensikertaa. Tulevissa kuukausikerhoissa kahvi ja syötävät noudetaan tarjoilupöydältä kuten nytkin. Toinen kuppi niille, jotka sitä haluavat, noudetaan myös tarjoilupöydältä, eikä sitä emännät enää tarjoile saliin. Kahvittelun jälkeen jokainen toimittaa astiansa saliin tuotuihin keräilyvaunuihin, jotka emännät vievät pois. Muutoksella kevennetään emäntien työtaakkaa, koska he eivät ole yhtään sen nuorempia kuin me salin kahvittelijat.

Puheenjohtajan ensimmäinen vuosi lopuillaan

Lähestymme joulun aikaa ja 1. adventtisunnuntai on kohta tulossa. Tämä onkin hyvä hetki kiittää kaikkia teitä jäseniä, jotka olette halunneet ja jaksaneet olla mukana kerhojemme toiminnassa. Kerhot ja niiden toiminta on juuri sen mukaista ja näköistä, kuin niissä käyvät jäsenet haluavat toiminnasta tehdä.

Erityisellä lämmöllä kiitän kerhojen vetäjiä, teitä muiden toimintojen pyörittäjiä, hallituksen jäseniä sekä emäntäryhmäläisiä työstänne yhdistyksen hyväksi ja hyvin sujuneesta vuodesta kanssani. Saimme taaskin paljon hyvää mieltä ja virkistystä aikaan toimillamme.

Vuoden 2025 kerhotoiminta alkaa viikolla 2 ja uusin toimintakalenteri jaetaan joulujuhlassa.

Nauttikaamme joulun odotuksesta.

Antti

***************

Puheenjohtajan kesäkirje 17.6.24 

Hei yhdistyksemme jäsenet! 

Kesä on tullut! Vietämme kuluvan viikon lopulla Suomen suven juhlaa, juhannusta. Silloin monessa talossa ja kesämökillä nostetaan Suomen lippu salkoon ja lauletaan ehkä lippulaulukin. Milläpä muullakaan sitä juhannusta voisi komeammin juhlistaa. Vaikka ainahan on joku, joka sanoo, ettei ole juhannusta ilman juhannuskokkoa järven rannalla, auringonlaskua ja sitä kesäyön hämärä hetkeä. Juhannuksen taikojakin voi tehdä hän, joka toivoo elämäänsä mahdollisia muutoksia uuteen suuntaan.

Kiitoksia teille jäsenille, kun osallistuitte erittäin aktiivisesti alkuvuoden kerhojen tapahtumiin. Tämä kertoo siitä, että näille eri harrastusmuodoille on tarvetta. Tulemme jatkamaan syksyn ja ensi kevään aikana näitä kaikkia kerhotapahtumia, ja tarvittavat tilavarauksetkin on jo tehty. Erittäin ilahtunut olin, kun näin kuinka paljon jäseniämme osallistui alue kolmen yhteiseen Iloinen iltapäivä -tapahtumaan Sääksin leirikeskuksessa. Saimme runsaasti positiivista palautetta tapahtuman järjestelyistä muilta yhdistyksiltä. Erityiset kiitokset järjestelyissä mukana olleille.

Kerhotoimintamme on kesätauolla, mutta me emme ole jääneet toimettomiksi, vaan matkailemme kesän aikana. Nopeimmat ovat jo käyneet Irlannin matkalla ihastelemassa vehreitä maisemia. Heinäkuussa mennään kesäteatteriin oikein isolla joukolla, kun matkalaisten käytössä on kaksi linja-autoa. Elokuun lopussa ollaan menossa Visbyhyn laivalla ja syyskuulle on tarjolla uusi matka Montenegroon.

Alkukesän aikana olen saanut ilahduttavan monta viestiä uusien jäsenten liittymisestä yhdistykseemme. Löytyisikö uusista jäsenistä hallitukselle sihteeri ja atk-taitoinen yhdistyksen kotisivujen päivittäjä? Kerhojen toiminnassakin kaivataan aina uusia kasvoja toiminnan pyörittämiseen.

Syyskausi alkaa 23.8. kk-kerholla

Syyskausi alkaa perjantaina 23.8. klo 11-14 kirkonkylän kuukausikerholla, jolloin kuulemme tietoiskun tekoälystä. Emännät kattavat pöydän, kuoro esiintyy, ja arpajaiset pidetään. Kerhossa jaetaan syyskauden paperista Toimintakalenteria. Kotisivujen kalenteri päivittyy jo kesän kuluessa. 
Kerhot alkavat syyskuussa viikolla 36.

Hyvää, aurinkoista ja lämmintä kesää kaikille!

Mökkilaiturilla 17.6.2024
Puheenjohtaja Antti

***************

Kevätkirje puheenjohtajalta 14.4.2024 

Arvoisat jäsenet!

Kevät keikkuen tulevi, sanoo vanha suomalainen sananlasku. Tämän olen todennut  viimeisen viikon aikana käytännössäkin, kun lähdin vaimoni kanssa perinteiselle Lapin  hiihtoretkelle Saariselälle. Nurmijärvellä lumet olivat lähes sulaneet. Kotipihalla kukkivat  krookukset ja sinivuokot - peipposet lauloivat. Toisin oli Lapissa, jossa tullessamme  maantiet olivat jäiset ja sohjoiset, ja lunta Saariselällä melkein metrin verran. 

Vuoden 2024 alusta alkanut puheenjohtajavuoteni ensimmäinen vuosineljännes on ollut myös melkoista keikutusta. Olen tullut mukaan toimintaympäristöön, jossa on tarjolla monipuolinen kattaus erilaista toimintaa, joista useimmat ovat minulle itselleni vieraita. Onnekseni mukana on ollut hallituksessa pitempään toimineita jäseniä, jotka ovat kertoneet mitä pitää yhdessä tehdä, jotta saadaan jäsenille mielenkiintoista toimintaa.

Yhdistyksemme perustoiminnan muodostavat erilaiset kerhot, joissa jäsenet pääsevät nauttimaan sosiaalisesta kanssakäymisestä mielenkiintoisen harrastuksen parissa. Kerhojen toiminnassa tärkeässä roolissa ovat kerhojen vetäjät, joita kiitänkin lämpimästi aktiivisen toiminnan ylläpitämisestä. 

Vuoden 2024 kerhotoiminta on jatkunut edellisen vuoden mukaisena paitsi Ahjolan maanantain jumppa, johon ei ole saatu vieläkään ohjaajaa. Otan mielelläni vastaan esityksiänne tehtävään kiinnostuneista henkilöistä.

Kerholaisten esittämien ajatusten ja toiveiden mukaisesti järjestettiin Ahjolassa jälleen maaliskuussa karaoketanssit, missä karaokelaulajat pääsivät laulamaan paikallalle saapuneelle yleisölle, ja yleisö tanssimaan. Uusin yhteinen tilaisuus oli huhtikuussa laulukuoron Venlat ja noin 7 veljestä Aholassa järjestämä onnistunut aamukahvikonsertti, jossa nautittiin valloittavasta musiikista ja makoisista leivonnaisista kahvin kera.

Kuukauden viimeisenä perjantaina kokoontuvan kuukausikerhon olen kokenut yhdistyksen jäsenet yhteen kokoavana tapahtumana. Niissä saadaan jaettua mukana oleville yhdistyksen ajankohtaista tietoa, jutellaan tuttujen ja ystävien kanssa, kuullaan asiantuntijoiden tietoiskuja kiinnostavista aiheista; jäsenten runoesityksiä, yhdistyksen kuoroa. Kuukausikerhojen kantava voima on myös kulloisenkin emäntäryhmän työpanos miellyttävän kahvitteluhetken aikaansaamisessa. Lämmin, suuri kiitos emännille tästä työstä.

Eläkeliiton yhdistykset ovat alkuvuoden aikana kiinnittäneet huomiota valtakunnan hallituksen aikeisiin muuttaa nykyistä eläkejärjestelmää. Selvyyttä ei ole vielä saatu siitä, millaisia muutoksia hallitus on tekemässä. Eläkeliiton Uudenmaan piirin kevätkokouksessa Hyvinkäällä hyväksyttiin huolestunut kannanotto eläkejärjestelmän mahdollisiin muutoksiin. Viime päivinä esille on noussut hallituksen tarpeet saada valtiolle lisää verotuloja, ja yhtenä tulonlähteenä on esitetty eläkkeiden kiristyvä verotus. Aika näyttää, millaisiin toimiin hallitus päätyy.

Uusia toimijoita tarvitaan

Yhdistyksemme toiminta perustuu jäsenten haluun osallistua meitä kiinnostaviin kerhoihin ja yhteisiin tapahtumiin. Oleellinen toimija noiden asioiden aikaansaamisessa on yhdistyksen syyskokouksen valitsema hallitus. Hallituksen päätöksin ja toimenpitein toteutetaan suurin osa yhteisistä tapahtumista. 
Olemme kaikki iäkkäitä ihmisiä, ja harva meistä haluaa toimia hallituksen jäsenenä yhdistyksen sääntöjen sallimat kuusi vuotta. 

Tarvitaan jäsenten vaihtuvuutta tehtävissä, joita hallituksen jäsenet toteuttavat. Siksi onkin tärkeää, että erityisesti uudet jäsenet miettisivät, miten heidän osaamistaan voitaisiin yhdistyksessä hyödyntää silloin, kun oma jaksaminen on vielä hyvällä tasolla. Samanlaista vaihtuvuutta kaivataan mm. emäntäryhmissä, sekä kotisivujen päivittämiseen. Tehtäviin opastetaan.

Yhdistykseltä puuttuu sihteeri tällä hetkellä, joten tietokoneella kirjoittamisen osaavan henkilön kaipaisin heti parikseni mukaan toimintaan.

Lämpimästi tervetuloa mukaan toimintaan - myös toimijana!

Lumisin terveisin,
Antti

****************************

15.12.2023 / Margit Taponen

Puheenjohtajan "JÄÄHYVÄIS" PUHE

Hyvät ystävät,

Jäin pois ansiotyöstä syksyllä 2016. Jäädessään eläkkeelle jokainen varmasti pyörittelee hetken sormiaan ja ihmettelee, että mitäs nyt, ja mitäs huomenna, kun ei olekaan aamulla töihin lähtö.  Lienen poikkeuksellinen eläkkeelle jäänyt, kun jo heti aloin netistä tutkia, että minkälaisia eläkeläisjärjestöjä valtakunnassa on.

Valintani oli pian selvä. Eläkeliitto tuntui omaan pirtaani sopivalta ja vuonna 2017 liityin Eläkeliiton Nurmijärven yhdistykseen. Ensimmäisellä yhdistyksen ulkomaanmatkallani Norjan vuonoille Vuorenmaan Sisko alkoi houkutella minua yhdistyksen kotimaan matkavastaavaksi.  Seuraavalla retkellä, taisi olla Tamminiemeen ja sinne suunnalle, ilmoitin että ok, voin hommaan ryhtyä. Niinpä minut valittiin yhdistyksen hallitukseen v. 2018 ja kotimaan matkavastaavaksi.

Sillä tiellä olen edelleen, olen järjestänyt kotimaan retkiä ja matkoja nyt kuusi vuotta. Tilastonikkarina katsoin, että olemme olleet yhdessä matkoilla 73 päivää ja osallistujia näihin on ollut 1975 henkilöä. Siitäkin huolimatta, että koronavuonna 2020 pystyimme järjestämään vain viisi retkeä.

Näiden kuuden vuoden aikana olen osallistunut myös lähes kaikille yhdistyksemme ulkomaanmatkoille. Kaikki matkat ovat olleet mieleisiä, mutta mieleenpainuvimpia ovat olleet matka keskiseen Ranskaan ja Jordaniaan ja sen arkeologiseen rauniokaupunki Petraan, joka on yksi maailman seitsemästä ihmeestä.

Hallituksessa olen ollut nyt kuusi vuotta, joista kaksi viimeistä vuotta yhdistyksen puheenjohtajana. Vedin myös kirkonkylän Tarinatupa -kerhoa, sen jätin tänä syksynä.

Kieltämättä pitää sanoa, että varsinkin tämä viimeinen vuosi on ollut todella työntäyteinen. Jokainen meistä ikääntyessään on varmasti huomannut, että ihminen hidastuu, ei saakaan aikaiseksi yhtä paljon ja yhtä nopeassa ajassa kuin aiemmin.  

Kun tekemistä on ollut jo kauan ja paljon, niin tuli halu levähtää. Niinpä päätinkin nyt vihdoin jäädä eläkkeelle, enkä ollut viime syyskokouksessa ehdolla jatkaa puheenjohtajan tehtävässä.

En usko, että jatkossakaan aikani käy pitkäksi, minulla on harrastukseni ja matkustan mielelläni. Elämääni rikastuttaa kaksi Herusissa asuvaa lapsenlasta, nyt 4 ja 8 -vuotiaat pojanviikarit. Tosin tyttäreni jo kysyi, että mitähän uutta mahdatkaan taas keksiä, kun jäät pois yhdistyksen puheenjohtajan tehtävästä. Saas nähdä!

Olen nauttinut näistä vuosista suunnattoman paljon. On ollut lukuisia hienoja kohtaamisia, olen saanut tutustua satoihin uusiin ihmisiin, olen saanut uusia ystäviä. Myös järjestötyön kautta eri yhteistyökumppanien kanssa maailmani on avartunut.

Jäähyväispuhehan tämä ei ole, koska jatkan yhdistyksen aktiivisena jäsenenä. Ja olen luvannut vielä ensi vuoden hoitaa kotimaan retket ja matkat.

Kiitos, että olen saanut olla kanssanne, ja kiitos hallituksen jäsenille yhteistyöstä. Kaikkien hallitusjäsenten tehtävät ovat kokonaisuuden kannalta tärkeitä. Mutta erityisesti haluan osoittaa kiitokseni rahastonhoitajallemme Raija Multalalle, pyyteetön apusi on tukenut minua puheenjohtajan tehtävässäni.

Toivotan teille kaikille koteihinne oikein HYVÄÄ JOULUA.

*****

JOULUJUHLASSA / ON AIKA KIITOSTEN

Yhdistyksessämme toimii kahdeksan viikoittain kokoontuvaa kerhoa ja neljä kerran kuukaudessa kokoontuvaa kerhoa. Kahdessa kerhossa on ammattiohjaaja, mutta kaikissa muissa kerhoissa kerhonohjaajana toimii joku yhdistyksemme jäsen. Tapahtumien ja tilaisuuksien tarjoiluista huolehtii niin ikään yhdistyksemme jäsenet, emäntäryhmienvetäjät emäntineen.

Parhaat kiitokset kaikille teille, ilman teitä kerhotoiminta ei olisi yhdistyksessämme näin laajamittaista, eikä tilaisuuksien tarjoilut olisi tullut hoidettua. Onneksi emännätkin pääsivät joulujuhlassa valmiiseen pöytään.

Kirkonkylän Ahjolan maanantaiaamun jumppa jää tammikuusta lukien tauolle, toistaiseksi, siihen asti, kun saamme uuden kerhonvetäjän. Riitta Korpi lopettaa jumpan vedon paikkakunnalta muuton takia. Siksi haluamme kukkakimpun muodossa kiittää Riittaa kuluneista jumppakerroista.

Kaikki vapaaehtoiset yhdistystoimijat, hallituksen jäsenet, jäsensihteeri, tarvikemyyjä, toiminnan tarkastaja, parhaat kiitokset teille kuluneesta vuodesta.  Hallituksemme on ollut aktiivinen, aikaansa seuraava, toimiva ja yhteistyökykyinen, se on luonut hyvän pohjan yhdistyksemme toiminnalle. 

Yhteistyökumppanimme Nurmijärven seurakunta, parhaat kiitokset seurakunnalle yhteistyöstä. Saamme käyttää maksuttomasti seurakunnan tiloja tapahtumissamme, siitä olemme kiitollisia. Ja mihin muuallekaan tämänkokoinen joukko kerralla sopisi kokoontumaan! Järjestimme mm. yhteistyössä Nurmijärven kirkossa professori Reijo Pajamon johdolla mieleen painuvan virsilaulutilaisuuden.

Yhteistyökumppanimme Nurmijärven kunta, parhaat kiitokset kunnalle yhteistyöstä. Saamme käyttää myös maksuttomia kunnan tiloja tapahtumissamme. Olemme saaneet kunnalta yhdistyksellemme merkittävän tärkeää taloudellista tukea, järjestöavustusta.
Yhdistyksemme on mm. osallistunut kunnan kolmevuotiseen Voimaa vanhuuteen projektiin ja sen koulutuksiin, Unelmien liikuntapäivien toteutuksiin, Hyvinvointitapahtumaan, Kunnan avustusten kehittämisen workshopiin, Liikuntaraatiin ja yhdistyksestämme on valittuna jäsen kunnan Vanhusneuvostossa. 

Kiitän myös Eläkeliittoa ja Maaseudun Sivistysliittoa tuesta.

***************************

29.9.2023 / Margit Taponen

ELÄKELIITON 50 -VUOTINEN HISTORIA

Eläkeliitto on perustettu helmikuussa 1970, liitto täytti 50 vuotta vuonna 2020.
Oma yhdistyksemme on perustettu v. 1975, joten yhdistyksemme täyttää syksyllä kahden vuoden kuluttua 50 vuotta.

Sain kuukausi sitten käteeni Eläkeliiton 50 v historiikki kirjan, Sukupolvien ketjussa. Kirjan nimi viittaa Eläkeliiton tavoitteeseen ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi, mutta siihen tosiasiaan, että järjestön toiminnassa on mukana jo kolmannen polven eläkeliittolaisia.

Olen lukenut kirjaa mielenkiinnolla. Tämä kirja on suomalaisen yhteiskunnan ja kokonaisen väestöryhmän, eläkeläisten, historiaa.

Keräsin otteita tästä Eläkeliiton historiikki kirjasta – vapaasti poimien:

Eläkeliitto määritteli ensimmäiseksi tavoitteeksi sekavan eläkejärjestelmän korjaamisen. Tavoitteena oli perheenemäntien, pienviljelijöiden ja tilapäistyötä tekevien sekatyömiesten eläketurvan takaaminen. Perusturvaksi Eläkeliitto esitti kansaneläkkeen perus- ja tukiosan yhdistämistä tuloharkinnasta vapaaksi peruseläkkeeksi. Myös eläkkeensaajan puolison tulojen vaikutus eläkkeeseen koettiin liitossa epäkohdaksi.

1970 -luvulla koko eläkejärjestelmä oli yleisen huumorin kohde. Mm. Veikko Lavi teki Tukilisäjenkan: ”Perusosa, tukiosa, tukilisä, apulisä – kuka hitto niistä oikein selvän saa.”

Vasta vuosikymmen myöhemmin 1980 käynnistyi eläkeuudistus ja kansaneläkkeestä tuli tarveharkinnasta riippumaton, jokaiselle kansalaiselle kuuluva vähimmäiseläke. Mutta eihän se vielä riittänyt, piti ponnistella lisää. Vuonna 1982 eläkeläisjärjestöt kokosivat eduskuntatalon edustalle 8 000 eläkeläistä vaatimaan kansaneläkeuudistuksen seuraavien vaiheiden toteuttamista. Niinpä sitten kansaneläkkeen tukiosa ja tukilisä yhdistettiin lisäosaksi ja eläkkeen perusosasta tuli pohjaosa. Samalla tarveharkintainen kansaneläke siirtyi historiaan ja työtulot eivät enää vaikuttaneet kansaneläkkeen määrään ja puolisoiden eläkkeet eritettiin. Sen jälkeenkin kansaneläkeuudistuksessa seurasi useita vaiheita.

Eläkeuudistus kokonaisuudessaan oli saavutus Eläkeliiton ensimmäisen vuosikymmenen työssä.

Eläkeliiton toiminta laajeni nopeasti kattamaan kulttuuri-, sivistys- ja valistustyön sekä lomatoiminnan. Ajatus siitä, että loma oli tarpeen myös ikääntyville, tarkoitti kokonaisen toimintasektorin muodostumista.

Eläkeliiton säännöt määrittävät Eläkeliiton tehtäväksi paitsi aineellisten etujen ja oikeuksien valvomisen, myös henkisen puolen, kuten sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisen. Eläkepoliittiseen vaikuttamistyöhön osallistuvat lähinnä liittohallituksessa ja – valtuustossa sekä vanhusneuvostoissa toimivat eläkeliittolaiset.

Me, jotka osallistumme yhdistyksessämme kokoontumisiin, kerhoihin, retkille ja matkoille toteutamme päivittäin sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä kartuttamalla yhdessä sosiaalista ja henkistä pääomaamme.

Tutkimuksen mukaan eläkeläisjärjestöjen toimintaan osallistuvat arvioivat itsensä tyytyväisemmiksi kuin ikääntyneet keskimäärin.

Monissa asioissa on onnistuttu, mutta tasa-arvoinen yhteiskunta ei ole koskaan valmis. Tarvitaan uusia ja uusia sukupolvia ajamaan ikääntyneiden asiaa.

Suomen eläkejärjestelmää on sittemmin uudistettu useaan otteeseen, mutta eläkeläisköyhyyden poistaminen on säilynyt Eläkeliiton keskeisenä tavoitteena. Tasa-arvo, ikäystävällisyys, virkistäytyminen, yhdessäolo, opiskelu ja harrastaminen kuvaavat toimintaa ohjaavia periaatteita. Yhdistysten vapaaehtoiset tekevät vuosittain satojatuhansia tunteja vapaaehtoistyötä toisten eläkeläisten arjen rikastuttamiseksi.

Vanhainsuojelun keskusliitto alkoi 1950-luvulla, siis noin 70 vuotta sitten, 
järjestää valtakunnallista vanhainpäivää, jolla se pyrki saamaan tavoitteitaan esille niin viestimissä kuin päättäjien keskuudessa.

Lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina vietettävä vanhustenpäivä ja sitä seuraava vanhusten viikko ovat Suomen vanhimpia valtakunnallisia teematapahtumia.

Useat Eläkeliiton yhdistykset ovat vuosittain osallistuneet kotipaikkansa vanhustenviikon tapahtumien järjestämiseen.

Vuonna 2020 Eläkeliiton visio on olla eläkeläisten ja ikääntyneiden oikeuksien puolustaja ja ikäystävällisen Suomen rakentaja.

****************************

Puheenjohtajan mietteitä syys -toimintakauden 
alkaessa  24.8.2023

Niin yksi kesä taas vierähti, toivottavasti se oli kaikille virkistävä ja antoisa.

On aika aloittaa syyskauden toiminta. Nyt opistot, liikuntapaikat, yhdistykset, kerhot jne. kaikki kutsuvat mukaan toimintaansa.

Minä puolestani kutsun teidät kaikki – niin konkarijäsenet kuin uudemmatkin jäsenet, tervetulleiksi mukaan oman yhdistyksemme syyskauden rientoihin.

Kerhot jatkuvat suunnilleen samoin kuin mihin kevätkaudella päättyivät ja tapahtumiakin järjestetään. Ks. Toimintakalenteri. Tapahtumat.
Lähde rohkeasti mukaan kerhoihin ja tapahtumiin, ne ovat Sinua varten järjestetty!

Kirkonkylän Tarinatupa Pappilassa kerran kuukaudessa jatkuu, mikäli sille saadaan uusi vetäjä. Perehdytän uuden kerhonvetäjän alkuun. Olen nauttinut valtavasti tarinatupalaisten seurasta ja oppinut uutta. Valitettavasti ajanpuutteen vuoksi minun pitää jostakin luopua, jotta jaksan ja kykenen täysillä olla mukana siinä mitä teen. Ota pikaisesti ja rohkeasti yhteyttä.
(Päivitys 1.9.23: Tarinatupa jatkuu Aila Metsä-Mähkän johdolla. Kiitos Aila.)

Kirkonkylän jumppa Ahjolassa tarvitsee ensi vuoden alusta lukien uuden vetäjän, nykyisen vetäjän muuttaessa pois paikkakunnalta.  Osallistumalla syyskaudella jumppaan, uudella vetäjällä on mahdollisuus perehtyä tehtävään ja tulla tutuksi ryhmäläisten kanssa. Tarjoamme myös mahdollisuuksien mukaan koulutusta jumpan vetoon.

Aktiivista ja virkistävää syksyä kaikille!

Margit Taponen
 

****************************

Puheenjohtajan mietteitä kesästä Helluntaina 2023.

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen....  

Näin laulettiin toukokuun kuukausikerhomme päätteeksi, kuten lauletaan pian kouluissakin koulutyön päätteeksi. Onnittelemme ylioppilaita ja ammattiin valmistuvia nuoria. Onnea elämään! Nämä kevään juhlat ovat mieleisiä, kenen kohdalle niitä sattuu. Kesän juhliin kuuluu häät ja rippijuhlat, lastenlasten tai lastenlastenlapsien. Mummut ja papat ovat itseoikeutetusti niissä kunniavieraita. Itselleni on yhdet rippijuhlat heinäkuussa, kummipoikani tytön, olen kummipoikani täti. Iloitsen jo etukäteen näistä juhlista, koska sukuni on enää hyvin pienilukuinen.

Monet viettävät kesänsä mökeillä ja ehkä heillä siellä käy vieraitakin. Toivottavasti vieraat eivät käytä isäntäväen vieraanvaraisuutta hyväkseen, vaan ovat oma-aloitteisia ja omatoimisia ja tuovat mukanaan evästä yhteiseen pöytään. Perinteiseen tapaan parilla mökillä minäkin aion vierailla. Kirkonkylän Tarinatuvassa keväällä keskustelimme vieraanvaraisuudesta, millaista se oli ennen ja on nyt. Ei tainnut olla siinä porukassa yhtään mökkeilevää, kun mökkivieraanvaraisuus ei tullut puheeksi. Mutta lehdistä ollaan saatu aiheesta lukea, jos jonkinlaisia tapauksia – hupaisiakin, mutta isäntäväelle ei mieluisia.

Jotkut reissaavat ja matkustelevat tai käyvät sukuloimassa. Varmaan minäkin jonkun reissun teen, se tulee sitten ex tempore. Kesällä liikkumisessa nautin siitä, että ei ole aikataulua. Esimerkiksi automatkalla on kiva poiketa tieltä, taas ex tempore, jonkun tienviitan suuntaan, joka osoittaa paikkakuntaa, jossa ei ole aiemmin käynyt tai jonkun nähtävyyden suuntaan, jossa ei ole ennen käynyt. Voi yllättyä!

Kesä on kesä ilman mökkeilyä ja reissaamistakin. Torille on aina kiva kävellä, katsella kesäkukkia ja muuta tarjontaa, tai kävellä jäätelökioskille herkuttelemaan. Usein siellä jonkun tutunkin tapaa ja pääsee rupattelemaan, kuten hautausmaakävelylläkin. Uskon, että kun taloyhtiön pihapenkille istahtaa, niin helposti siihen joku naapurikin voi tulla juttusille. Tai avoimin mielin voi mennä itse puolitutun tai tuntemattoman viereen istumaan. Talvella kun on mökkiydytty omien seinien sisälle, niin kesällä mieli on avoimempi ja on helpompi löytää juttukaveri, jopa ystävä.

Ollaan varovaisia. Ketteräjalkaisillekin aiheutuu sydämentykytyksiä, kun jalkakäytävällä pyyhkäisee polkupyörä tai sähköpotkulauta kovalla vauhdilla ohi omaa hihaa viiltäen. Heidän tietysti pitää varoa, mutta ei siinä vauhdissa aina ehdi.   

Älä eksy marjametsään! On hyvä läheiselle tai naapurille kertoa, kun lähtee metsään ja otathan puhelimen mukaan. Jos omistat älypuhelimen, niin asennathan sijaintisovelluksen päälle, myös 112 sovellus päälle! Jos asennus ei itseltä onnistu, niin joku läheinen kyllä auttaa, kun vihjaiset.

Jos metsässä tai missä vaan muuallakin, tapahtuu jokin haaveri, soita 112, puhelimen sijaintisovellus löytää sinut ja saat apua.   

Syödään ja napostellaan värejä!  Vihanneksia, marjoja ja hedelmiä. Vähintään 5 annosta päivässä. (Yhden annoksen muodostaa esimerkiksi viisi kirsikkatomaattia tai yksi porkkana.)

Odotan mansikoita ja syön ne tuoreena. Mikään ei voit uusia perunoita, nokaretta voita, tilliä ja silliä - tai mitä tahansa kalaa, vaikkapa onkivapaan tarttuneita ahvenia!

Juodaan vettä! – etenkin helteellä. Vesipullo on aina hyvä pitää mukana – ja ei vain mukana vaan muistetaan myös juoda sitä, kotonakin. Meillä vettä on ja se otetaan raanasta!  Nestehukka on yleinen sekä väsymyksen että päänsäryn syy.

Toivotan kaikille yhdistyksemme jäsenille ja lähipiirille nautinnollista ja turvallista kesää, lepoa ja joutenoloa.

Margit

 

******************************

Yhdistyksen puheenjohtajan mietteitä 30.3.2023

Viime viikkoina tiedotusvälineistä on kummunnut paljon asiaa liittyen kevään eduskuntavaaleihin.
Oletteko kuulleet ehdokkailta vaalipuheita siitä, että Suomessa pitäisi olla maailman parhaiten voivat ikäihmiset?
Vasta ilmestyneessä EL-Sanomissa 2/2023 on kerrottuna Eläkeliiton vaaliteesit ja Eläkeliiton puheenjohtajan Raimo Ikosen antama haaste: ”Anna äänesi kuulua, eläkeläinen.”

Eläkeläisten voimavarat kasvattavat julkisia voimavaroja. Esim. lastenlapsien hoitamisen vuosittainen rahallinen arvo on noin 540 milj. euro, omaishoidon noin 2 miljardia euroa ja perintö- ja lahjaverojen määrä noin 830 milj. euroa.

Eläkeläiset ovat aktiivisia kuluttajia. Konkreettinen esimerkki siitä oli viime lauantaina, kun bussi toisensa perään ajoi kadun laitaan parkkiin Tampereen Työväen Teatterin eteen ja busseista nousi – ketäs muita, kuin eläkeläisiä.

Eläkeläiset maksavat eläkkeistään kovempaa veroa kuin mitä on palkkatulon verotus. Palkkatuloistaan, joista työeläkkeet ovat kertyneet, eläkeläiset ovat jo kertaalleen veronsa maksaneet. Lisäksi iäkkäinä henkilöinä maksamme veron ohella lisäksi korotettua sairuasvakuutusmaksua.

Pitkäikäisyystavoite on saavutettu, niin tietysti myös sosiaali- ja terveydenhoidon kulut kasvavat. Mutta miksi puhutaan kuluerästä? Pitäisi puhua, että ikäihmisten hyvinvointiin pitää investoida. Meillä on myös käytettävissä pääomaa, elämää ymmärtävää viisautta!

Pohditaanpa Eläkeliiton tarkoitusta.

Eläkeliiton tarkoituksena on eläkeläisten ja eläketurvaa tarvitsevien henkisten ja aineellisten etujen ja oikeuksien valvominen sekä sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Se on keskusjärjestön tarkoitus, se on Eläkeliiton 20 piirin tarkoitus ja se on myös noin 400 paikallisyhdistyksen tarkoitus, noin 115 000:lle jäsenelle.

Eläkeliiton keskushallinto on iso organisaatio, isommat resurssit ja paremmat kanavat toteuttaa tätä tarkoitusta kuin yksittäisellä yhdistyksellä. Keskusjärjestön organisaatiosta mainitsen erikseen vanhusasiamiehen, jonka tehtävänä on, että ikääntyneiden ääni kuuluu yhteiskunnallisessa päätöksenteossa huomattavasti nykyistä paremmin.

Yhdistyksen tarkoitus

Toki yhdistys on myös Eläkeliiton tarkoitusperien toteuttaja omalta osaltaan, omassa mittakaavassaan. Liiton ja piirien tulee tukea paikallisyhdistyksiä näiden tarkoitusten saavuttamiseksi, ja tukevatkin.

Oman yhdistyksemme toiminnan keskiössä on aktiivijäsentemme fyysinen ja henkinen hyvinvointi, tarjoamme yhteisöllistä toimintaa ja virikkeitä arkeen.

Yhdistyksestä vaikuttaminen

Näkemykseni mukaan yhdistyksemme lähin vaikuttamiskanava on oman kuntamme Vanhusneuvosto, joka ajaa kotona asuvien hoivavanhusten ja omaishoidon asiaa sekä hoivavanhusten palveluasumisasiaa ja vaikuttaa mm. kaavoitusasioihin ikäihmisten näkökulmasta. Siis vaikuttaa niihin asioihin, jotka ovat kunnan tehtävävastuita.

Yhdistyksestämme on Vanhusneuvostossa edustajana Arto Koivu ja varaedustajana Tuule Pesola kaudella 1.6.2023 – 31.5.2025. Yhdistyksellämme on siis kanava Vanhusneuvostoon viedä asioita käsiteltäväksi, asioista, jotka yhdistyksessämme koetaan tärkeiksi ja esille nostettaviksi. Myös jokainen yhdistyksemme jäsen voi toimia aloitteellisesti.

Vanhusneuvosto ajaa myös ikäihmisten sosiaali- ja terveyspuolen palvelu- ja lähipalveluasioita. Vanhusneuvostolla on hyvät kontaktit ja yhteydenpito- ja vaikuttamismahdollisuudet Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen elimiin ja no. sen Vanhusneuvostoon.

Yhdistyksemme tekee yhteistyötä ja vaikuttamistyötä oman kuntamme muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa.

Teemme myös yhteistyötä Eläkeliiton Uudenmaan piirin alueen 3 yhdistysten Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Pornainen, Tuusula ja Nurmijärvi kanssa.

Nurmijärven kunta ja seurakunta ovat tärkeät kumppanimme.

Margit Taponen, 30.3.2023