Talkoolaisten reissu Ykspihlajan seudulle 9.9.2025

Yhdistys tarjosi tänä vuonna talkoisiin osallistuneille ilmaisen bussiretken 

tiistaina 9.9.25 Ykspihlajan seudulle.

Ensimmäiset talkoolaiset lähtivät bussilla Ahon tallilta klo 8:00 ja loput otettiin kyytiin Passelin pihalta klo 8:15. Kuskina oli Jarmo Koski ja matkanjohtajana Sari Torppa.

Lähes täysi bussilasti lähti kohti Kokkolaa, Sari toivotti kaikki tervetulleiksi ansaitulle matkalle ja kertoi päivän ohjelmasta:

9:30 Aamupala Kahvila Sahassa ja Outi Airolan kerronta Ykspihlajasta ja sahan toiminnasta.

10:45 - 12:15 Kierros KIP-alueella (Kokkola Industrial Park), oppaana turvallisuuspäälikkö Jussi Lång.  Pysähdys Mermieskirkolla jonka toiminnasta kertoo Jonna Kastell-Klapuri.

12:30 - 13:15 Päivän lounas Hickarö Resort

13:30 - 15:30 Rödsön Poro-Pirtti: tutustuminen eläimiin ja päätöskahvit

Sateisessa säässä matkattiin kohti Kokkolaa ja Ykspihlajaa.  Ensimmäinen yllätyksellinen pysähdys oli Kahvila Saha Ykspihlajassa jossa meille oli luvassa Outi Airolan aamupala.  Voi ihmettä minkälainen paikka sieltä löytyi ja todellinen aamupala: mm. karjalanpiirakat ja munavoi, saaristolaisleipää lohella, salamipiirakkaa. Lisäksi smoothit sekä kaffit omenapiirakan ja vanilijakastikkeen kera. 

Kun tästä selvittiin Outi kertoi valtavasta työstä mitä ovat tehneet Ykspihlajan ja Kahvila Sahan eteen.  Salissa oli esitetty näytelmiä, pidetty konsertteja, runoiltoja ja paljon paljon muuta.  Ulkona oli lisäksi kesäteatteriareena, Mikon sauna... 

Jotta aikataulussa pysyttiin matka jatkui kohti suurteollisuusaluetta.  Port Towerista saatiin bussiin oppaaksi kaustislainen turvallisuuspäälikkö Jussi Lång  ja näin alkoi kierros KIP-alueella joka ei mikään pieni ollutkaan.  n. 15 km kierrettiin aluetta ja Jussin kertomana saatiin valtavasti tietoutta eri toiminnoista, rakennuksista, lastauksista, sähköntuotannosta ja mm. kaukolämmöstä jolla suuri osa Kokkolaa lämmitetään. Suurelle osalle tämä oli yllätys miten valtavasta alueesta oli kyse ja kuina paljon alue työllistää (2500 h).

Itselle selvisi jälkeenpäin että alueella ei saa kuvata, no minähän en kieltoa nähnyt mutta jätän nyt kuvat sen takia julkaisematta (vain ennen porttia otetut pari kuvaa tässä kuitenkin)

Teollisuusalueella pysähdyttiin Merimieskirkon eteen ja linja-autoon tuli satamakuraattori Jonna Kastell-Klapuri kertomaan mielenkiintoisia asioita mm. siitä kuinka hän palvelee merenkulkijoita laivavierailujen ja kuljetusten merkeissä. Monenlaisia kohtaamisia tulee mutta hänellä oli vankka kielitausta joten asioista selvitään. 

12 jälkeen suunnattiin sitten kohti Hickaröä jossa meille oli luvassa lounasta: salaattiannos, herkkusienipekonipastaa jota oli vähän haasteellista syödä ja monia mielipiteitähän tämä jakoi. Päälle vielä kaffit Marianne-karkin kera. 

Lounaan jälkeen sateisessa säässä matka jatkui Rödsöön Poro-Pirtille. Siellä meitä vastassa oli iloinen Sofia joka opastikin kuskimme ajamaan lähemmäksi eläinpihaa.  Vähän tihkutti joten sateenvarjot esiin ja ensimmäiseksi käytiin tutustumassa upeaan Riihitupaan saunoineen kaikkineen. Sitten eläinpihalle jonne porot tulivatkin vieraita tervehtimään,  Siinä niitä sitten oli vähän isompaa ja pienempää poroa kaikkineen 9.  Oli Reino, Pasi, Risto, Ante, Kerttu..... Vuohiakin oli 3, yksi oli Uljas. Monenlaista tarinaa kuultiin porojen hoidosta, elämästä ja muutama meistä uskaltautui aitaukseen silittelemään poroja ja tarjoamaan jäkälää. Paljon oli kysyttävää ja osa jo hivuttautui sateisessa säässä linja-autolle.  Auto veikin meidät sitten suurelle navetalle jonne on tehty juhla- ja kokoustiloja. Hyvin sovittiin suureen saliin joka oli valaistu kattoa myöten valonauhoilla, Poronsavia oli pöydissä koristeena ja ei muuta kuin taas kaffille.  Kaffi maistuikin hyvältä porkkanaleivoksen kera.  Vielä kuultiin monenlaista kerrontaa  niin poronsarvista, poroerotuksista kuin monesta muustakin mm. juhlatilojen käytöstä.  

Päivä alkoi olla pulkassa joten meidän oli aika jättää porotila ja suunnata auton nokka kohti Veteliä. 

Voi mieten upea päivä meillä kaikkineen olikaan.  Sanoinkin Sarille kiitokset tästä upeasta palkintomatkasta toteamalla ettei aina tarvitse kauas läheteä, ei sitä tiedäkkään mitä läheltä löytyy.  

Yllätyksellinen oli aamupala sahan miljöössä, sitten valtava tehdaslue josta ei ole kyllä pajon tietoa ollut eikä sinne yksittäisellä henkilöllä mitään asiaa ole ollutkaan.  Mielenkiintoinen oli myös Merimieskirkon tarina ja Hickarön lounas....  PoroPirttikin oli täysi yllätys mutta myönteisellä tavalla ja siitähän riittää paljon kerottavaa sellaisille jotka eivät matkalle mukaan päässeet.

Vielä kerran KIITOS SARI !   Kyllä kannattaa olla talkoolainen!      

Teksti ja kuvat Anttilan Riitta