Yhdistyksen 50-vuotishistoriikki

Eläkeliiton Urjalan yhdistyksen 50-vuotisjuhla
28.4.2024, yhtenäiskoulussa
Historiikki Seppo Pirhonen
Hyvät eläkeliittolaiset ja muut juhlavieraat!
Missä olit 17.4.1974 Oton päivänä? Arvaan, että et heti muista. Varmaa on kuitenkin, että me
kaikki olimme silloin 50 vuotta nuorempia kuin nyt. Ehkä joku ei ollut silloin vielä syntynytkään.
Olimme nuoria ja tytöt kauniita. Osalla teistä oli elämässä vahva keskipäivän tuntu, kuten Väinö
Linna ilmaisi Pohjantähdessä sen jälkeen, kun kylillä oli puhuttu, että Koskelan Elina vartoo taas.
Tarkistin kalenteristani, mutta juuri tuolle päivälle ei ollut merkintää. Ilmeisesti oli luentoja ja
opetusharjoittelua Nummen koululla Turussa, jossa väliaikainen opettajakorkeakoulu tuolloin
toimi. Tai sitten olin monistamassa ylioppilaskunnan lehteä, jonka päätoimittajana toimin.
Vielä vähän taustaa siitä millainen Urjala oli, kun Uimahallin baarissa perustettiin Urjalan
Eläkeliiton yhdistys. Meitä urjalalaisia oli 7254, joista seurakuntaan kuului 7199. Nyt meitä on 2635
vähemmän eli 4619. Tuolloin syntyi 58 lasta ja nyt keskimäärin 30. Kuolleita oli 81.Kansaneläkkeen
saajia oli 1576, joista vanhuuseläkettä sai 1093 ja työkyvyttömyyseläkettä 345 ja loput erilaisia
perhe-, lesken- ja lasteneläkkeitä. Rintamasotilaseläkettä sai 82 veteraania. Maatalous- muiden
yrittäjien eläkejärjestelmät olivat vasta alullaan. Maatalousyrittäjien lomatoiminta alkoi
huhtikuussa. Kunnalliskodissa hoidettiin 112 henkilöä. Ensimmäiset asukkaat pääsivät
muuttamaan vanhustentalo Iltalaan.
Urjalassa alkoi YIT:n kalustokeskuksen rakentaminen. Tänä vuonna se siirtyy Rentan omistukseen.
Myös Urjalan kirkonkylän koulun piirustukset valmistuivat ja koulu pari vuotta myöhemmin. Siihen
asti koulu toimi entisessä lastenkodin rakennuksessa, jossa myöhemmin myös eläkeliittolaiset
kokoontuivat ennen Majakkaa. Mainittu koulu on jo purettu ja nyt juhlimme yhtenäiskoulun
tiloissa samalla paikalla. Kansakouluja oli 11. Oppikoulussa oli 521 oppilasta. Monessa kylässä oli
vielä kauppa ja kauppa-autoa varrottiin. Kahvipaketti maksoi 8,04 markkaa, joka olisi euroiksi
muunnettuna nykyarvona 3,95 e.
Suomen ja Euroopan Unionin edeltäjän EEC:n välinen vapaakauppasopimus astui voimaan. Se oli
merkkipylväs Suomen pyrkimyksissä länsieurooppalaisiin yhteisöihin. Maailmassa oli energiakriisi.
Bensiinin hinta kohosi ja Suomessa aloitettiin energiansäästökampanja. Tiekohtaiset
nopeusrajoitukset tulivat voimaan. Presidentti Urho Kekkonen oli valittu poikkeuslailla jatkamaan
virassaan neljä vuotta. Kausi alkoi 1.3. Sylvi Kekkonen kuoli joulukuun alussa ja itsenäisyyspäivän
vastaanotto peruttiin. Abba voitti Euroviisut Waterloo kappaleellaan. Suomea edusti Carita
Holmström laulaen englanniksi kappaleen Älä mene pois.
Perustavassa kokouksessa oli läsnä 27 henkilöä. Heitä oli kutsunut Eläkeliiton puolesta koolle Aino
Lampinen, joka toimi Etelä-Hämeen keskustanaisten toiminnanjohtajana. Osallistuneiden nimilista
ei ole valitettavasti säilynyt. Kutsuttujen nimet oli todennäköisesti saatu keskustapuolueen
jäsenrekisteristä ja 32 henkilön nimilista löytyi Eläkeliiton Etelä-Hämeen piirin arkistosta.
Urjalan yhdistyksen perustaminen kävi tutun kaavan mukaan. Eläkeliittoa edusti Eetu Jormalainen,
joka kertoi Eläkeliiton tavoitteista ja erilaisista toimintatavoista. Kokouksen puheenjohtajaksi

valittiin Väinö Mäkeläinen, josta tuli myös yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja. Johtokuntaan
valittiin Lauri Jaakkola, Saima Kortemaa, ja Kerttu Paavilainen Laukeelasta, Edvard (Eetu) Kuisma ja
Paavo Vähä-Touru Uudesta-Salmesta, Simo Laitinen Kolusta, Joel Lipsonen Valajärveltä, Tauno
Närvänen Menosista sekä Iivari Puha ja Oma Uotila Urjalankylästä.
Ensimmäinen puheenjohtaja oli syntynyt vuonna 1904 Muolaassa, joten hän oli 70-vuotias.
Varapuheenjohtaja Paavo Vähä-Touru oli syntynyt Matkussa v. 1923 ja oli 51-vuotias sotainvalidi.
Sihteeri Kerttu Paavilainen oli niin ikään syntynyt Muolaassa v. 1917, joten hän oli 55-vuotias. Hän
ehti yli 100-vuotiaaksi eläen pisimpään perustajajäsenistä ja kuoli v. 2018.
Johtokunta piti perustamiskokouksen jälkeen ensimmäisen kokouksen, jossa päätettiin käynnistää
jäsenkeräys. Varsinainen toiminta päätettiin aloittaa syksyllä kokoontumalla eri puolilla pitäjää
kodeissa. Toivottiin vaatimatonta tarjoilua talon puolesta ja mahdollisuuksien mukaan järjestetään
myös arvonta. Jäsenkeräys aloitettiin heti ja heitä oli vuoden lopussa 45. Jäsenmaksu oli kolme
markkaa. Ensimmäisenä kokonaisena toimintavuonna jäseniä oli yli sata ja nyt 221.
Kaksikolmasosaa jäsenistä on naisia.
Yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin 14.6.1974. Sääntöjen toisessa pykälässä todetaan:
”Yhdistyksen tarkoituksena on eläkeläisten ja eläketurvaa tarvitsevien henkisten ja aineellisten
etujen valvominen sekä heidän asemassaan ilmenevien epäkohtien poistaminen.” Nykyisissä
säännöissä tarkoitus on ilmaistu näin: ”Yhdistyksen tarkoituksena on eläkeläisten ja eläketurvaa
tarvitsevien henkisten ja aineellisten etujen ja oikeuksien valvominen sekä heidän sosiaalisen
turvallisuutensa ja hyvinvointinsa edistäminen.”
Kolmannessa pykälässä todetaan: ”Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii
sitoutumattomana eläkeläisjärjestönä.” Näin ilmoittavat muutkin eläkejärjestöt, joilla on
puoluetausta. Samasta pykälästä voidaan poimia tapoja, joilla päämäärään pyritään: Tekemällä
aloitteita ja esityksiä kunnan päättäjille ja muulle julkiselle vallalle eläkeläisten aseman
parantamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Kehittämällä ja järjestämällä avohuolto-, kuntoutus-,
lomanvietto- ja sivistysmahdollisuuksia. Järjestämällä kokouksia. kursseja. neuvonta- ja
luentotilaisuuksia sekä harjoittamalla julkaisu- ja tiedotustoimintaa.
Toimintasuunnitelmassa päätettiin aloittaa jumppapiiri, johon miehet ja naiset saavat osallistua.
Tupailtoja päätettiin järjestää eri puolilla pitäjää. Myöhemmin nimi muutettiin tarinatuokioiksi.
Myös kaksi opintokerhoa aloitettiin.
Pian ryhdyttiin järjestämään lomia. Lehmirantaan pääsi viikon ilmaiselle tai maksulliselle lomalle.
Elokuussa 1975 tehtiin retki Helsinkiin. Päätettiin ottaa opas kertomaan kaupungin nähtävyyksistä.
Hänelle päätettiin maksaa palkkiota yksi markka jokaiselta retkeläiseltä. Samana syksynä käytiin
retkellä Urjalan museolla. Sihteeri kirjasi: ”Tilaisuus kesti kaksi tuntia. Aika kului hauskasti
rupatellen.”
Olen koonnut yhdistyksemme kotisivuilla julkaistavaan ja juhlien jälkeen painettavaan historiikkiin
tietoja kymmenistä retkikohteista, sokkomatkoista ja teatterikäynneistä. Julkaisuun tullee yli 80
A4- kokoista sivua.

Hengellinen toiminta alkoi yhtistyössä seurakunnan kanssa. Etelä-Hämeen piirin hengellinen päivä
on järjestetty kolmasti ja osallistujia on ollut yli 200. Emännät paljastivat, että kerran lohikeitto
uhkasi loppua, mutta jatkettiin tonnikallalla ja hyvin kelpasi. Olin v. 1979 esittämässä
kunnanvaltuuston puheenjohtajana kunnan tervehdystä. Vuoden ensimmäisessä kokoontumisessa
on järjestetty muistohetki edellisvuonna poisnukkuneille. Vuodesta 2000 alkaen on järjestetty eri
puolilla Urjalaa toukosiunaus. Vai kolme koronavuotta jäi väliin.
2000-luvulla Majakalla on kokoonnuttu keskimäärin 13 kertaa vuodessa. Poikkeus oli koronavuosi
2021, jolloin kokoontumisia oli vain neljä. Osanottajia on keskimäärin ollut 45. Välillä on enemmän
ja joskus vähemmän. Kokoontumisissa ovat alustajina olleet osin oma väki ja osin ulkopuoliset eri
alojen asiantuntijat edustaen esimerkiksi kunnan eri hallinnonaloja, seurakuntaa,
terveydenhuoltoa, sosiaali- ja pankkipalveluja, Kelaa, erilaisia järjestöjä, luonnon tuntijoita,
kirjailijoita, käsityön taitajia, videokuvaajia ja muita mielenkiintoisia henkilöitä.
Yhdistyksen toimintaa on rahoitettu jäsenmaksuilla, tilaisuuksissa ja kokoontumisissa perityillä
kahvi- ja arparahoilla sekä joululehden ilmoitusmyynnillä. Lisäksi tuloja on saatu juhlista ja
iltamista. Joinakin vuosina on saatu pieniä avustuksia kunnalta ja Eläkeliitolta erityistarkoituksiin
kuten liikuntakampanjoihin.
Eläkeliiton Etelä-Hämeen piiri alkoi julkaista omaa lehteä vuonna 1979. Lehti ilmestyi aluksi viisi
vuotta. Tauon jälkeen vuodesta 1989 lehti on tullut jokaisena jouluna jäsenperheisiin. Useimmiten
se on jaettu talkoilla. Lista urjalalaisista kirjoittajista tulee historiajulkaisuun: Eläkeliiton Urjalan
yhdistys 50 vuotta.
Tärkeitä tekijöitä ovat alusta alkaen olleet emännät, jotka ovat huolehtineet kahvi- ja muusta
tarjoilusta kuukausikokoontumisiin ja muihin tilaisuuksiin. Viime vuosina pääemäntänä on ollut
Leena Ollikainen ja nyt Seija Korpisaari. Emäntiä on ollut kymmeniä, joten on mahdotonta laatia
heistä kattavaa nimilistaa, koska joku saattaisi jäädä mainitsematta. Yksi pitkäaikaisimmistä on
Armi Ojala.
On juhlittu keväällä, syksyllä, Kauniston iltamissa, tasavuosikymmeniä ja pikkujouluissa. Säätiötalo
on ollut täynnä myös konserteissa, joita on järjestetty. Eläkeliiton puheenjohtajista ovat vierailleet
ainakin Pekka Silvola, Hannu Tenhiälä, Hannes Manninen ja tänään Raimo Ikonen.
Liikunnalla on ollut iso merkitys. Laavut ja muut kohteet ovat tulleet tutuiksi. Äijävirtaa ja
Naisenergiaa ovat olleet liikkeellä. Senioritansseja harjoitellaan yhdessä eläkkeensaajien kanssa.
Paikallisten eläkeläisyhdistysten kanssa on ollut muutakin yhteistoimintaa. Mölkky-kisoissa on
menestytty kuten mato-onginnassa, jossa yhdistys oli päänavaaja piirissä. Myöskään kädentaitoja
ja kulttuuria ei ole unohdettu.
Naapureiden ja ystävien auttaminen on kuulunut Eläkeliiton Urjalan yhdistyksen ohjelmaan alusta
alkaen. Siihen ovat kuuluneet vierailut, pienet auttamisaskareet, kuljetuspalvelut, laitosvierailut
vanhainkodissa, Attendo Airanteessa ja Esperin Reikolinnassa, puhelinkontaktit ja monenlainen
muu vapaaehtoistyö vaikkapa kauppa-asioiden hoitaminen.
Urjalassa oli vuoden 2022 lopussa 65–74-vuotiaita oli 810, 75–84-vuotiaita 548 ja yli 85-vuotiaita
223. Ikääntyneitä yhteensä 1581 eli 34,17 prosenttia. Huomattava osa heistä asuu yksin.

Vanhusten määrä tulee koko maassa lisääntymään. Samaan aikaan hyvinvointialueet karsivat
lähellä olevaa hyvin toiminutta palveluverkkoa, Vapaaehtoistoiminalle on lähivuosina lisääntyvää
tarvetta. Kannattaa muistaa, että valtaosa ikääntyneistä pärjää omassa kodissaan elämänsä
loppuun. Reilu kymmenen prosenttia käyttää valtaosan sosiaali- ja terveyspalveluista.
Yhdistys on ottanut kantaa moniin asioihin. Viimeksi yhdessä Urjalan Eläkkeensaajien ja Urjalan
Senioreiden kanssa terveysasemamme puolesta. Näillä näkymin meille on tulossa lähiasema.
Eläkeliiton mallissäännöissä on vuodesta 1996 ollut rajoitus, että sama henkilö saa toimia
johtokunnan jäsenenä yhteen menoon enintään kuusi vuotta. Nykyisin johtokuntaa kutsutaan
hallitukseksi. Hallituksessa on toiminut viidenkymmenen vuoden aikana 92 jäsentä sekä lisäksi
puheenjohtajana 13, varapuheenjohtajana 17, sihteerinä yhdeksän ja rahastonhoitajana yhdeksän
henkilöä. Sama henkilö on voinut toimia eri tehtävissä useampana toimikautena välivuosien
jälkeen
Pisimpään puheenjohtaja on toiminut Paavo Vähä-Touru kolmeen eri otteeseen 13 vuotta. Eero
Ojanen on toiminut tehtävässä kahteen otteeseen yhdeksän vuotta. Toimikaudet ja nimet tulevat

historiateokseen. Kymmenen on saanut liiton kultaisen ja 56 hopeisen ansiomerkin. Paavo Vähä-
Touru oli yhdistyksen kunniapuheenjohtaja ja myös piirin kunniapuheenjohtaja ja ensimmäinen

puheenjohtaja.
Yhdistyksen arkistossa olevat pöytäkirjat on kirjoitettu käsin vuoden 1999 loppuun. Sen jälkeen
koneella ja myöhemmin tekstinkäsittelyohjelmilla. Vuosien 1974–1999 yleisten ja johtokuntien
pöytäkirjat, toimintasuunnitelmat ja -kertomukset ja tiliasiakirjat ja tilintarkastajan lausunnot
mahtuvat yhteen mappiin. Viime vuosina joka vuodelle jo oma mappinsa.
Kuluneet kuukaudet ovat olleet minulle antoisia. Olen penkonut ja plarannut arkistoa ja kuvia
etsiessäni tietoja historiajulkaisuun. Edellisviikolla alkoi olla valmista, kunnes tietokoneeni lakkasi
toimimasta. Sieltä ei saatu palautettua mitään. Onneksi varmuuskopiosta sain pääosan takaisin
tällä viikolla. Työ jatkuu tästä eteenpäin piirimme historian kokoamisena kirjaksi tammikuiseen 50-
vuotisjuhlaan.
Vaikka lopulta sivuja julkaisuun kertyi runsaasti jää moni asia kertomatta. Tapahtumat ja
tunnelmat, joita toiminnassa on koettu ja eletty, eivät välttämättä välity ulkopuolisille. Mukana
olleille tekstit ja kuvat palauttavat mieleen kohtaamisissa koetun. Ihmiset ja tapahtumat tulevat
lähelle. Olen tuntenut valtaosan heistä, jotka ovat olleet mukana toimimassa. Heistä on lämpimiä
ja mukavia muistoja. Ja oikein mukavia ovat nämä nykyisetkin jäsenet ja aktiivit. Tärkeintä on
ihmisten kohtaaminen. Kiitos kaikille, jota ovat vuosien varrella olleet jäseninä ja puuhaihmisinä
olleet mukana.
Toivotan juhlivalle yhdistykselle onnea ja Taivaanisän siunausta tuleviin vuosiin!