ÄijäWirtaa yritysvierailu

ÄIJÄWirtaa-ryhmän vierailu 29.11.2023 Puusepänliike Välläri Oy:ssä

Vällärin Puusepänliike Oy syntyi Veikko Vällärin kotiseutukaipuusta. Välläri osti Urjalan Vahosten kylästä vuonna 1974 vanhan kansakoulun, johon hän perusti Puusepänliikkeen.

Aluksi Veikon ajatuksena oli veistää veneitä. Sitten Raha-automaattiyhdistys (RAY) tarjosi Vällärille puisten pajatsokaappien valmistusta. Puusepänliike erikoistui pajatsokaappeihin.  Yhteistyö Veikkauksen kanssa jatkuu yhä.  Veikon poika Tapani Wälläri laajensi yrityksen toiminnan laivateollisuuden ja rakennusteollisuuden suuntaan.  Tämän mahdollisti uusi teollisuushalli, johon yritys muutti vuonna 1998. Yhtiön toimitusjohtaja on nykyään Max Wälläri.

Yhtiö valmistaa asiakkaidensa toistuvia tuotteita ja tuotekokonaisuuksia. Se on myös julkisten ja yksityisten tilojen kokonaiskalustaja, jonka laatuun ja toimitusvarmuuteen on voinut luottaa vuodesta 1974. Taitavat puusepät tekevät myös messukalusteita, myymäläkalusteita, vastaanottotiskejä ja monenlaisia erikoisrakenteita.  Kohteita ovat mm. päiväkodit, kirjastot, ravintolat, laivat, palve-lutalot, sairaalat, kirkot, koulut, virastot, eri kokoiset yritykset ja kodit. Myös messurakentaminen on tuttua.

Puusepänliike Välläri Oy:n pitkä historia on opettanut yritystä tietämään mihin pystytään. Tunnuslause: ”Pidämme sen minkä lupaamme”. Slogan sopisi myös Urjalan kunnalle.

Yritys toteuttaa asiakkaan suunnitelmat tarkasti ja aikataulussa. Tarvittaessa asennuksia myöten.

Hyvät materiaalit, monipuolinen konekanta, laadukas maalaamo/pintakäsittely ja ammattitaitoinen henkilökunta takaavat lopputuloksen, josta sekä asiakas, että puusepät voivat olla ylpeitä.

Yhtiön liikevaihto oli 955.000 euroa ja tilikauden tulos 19.000 euroa. Liikevaihto nousi 10,1%. Liikevoittoprosentti oli 2,8%. Tiedot perustuvat yhtiön viimeisimpään tilinpäätökseen vuodelta 2022. 12/2022 päättyneellä tilikaudella yhtiöllä oli 9 työntekijää. 

ÄijaWirtaa-ryhmä haluaa kiittää tj Max Välläriä erinomaisesta ja avoimesta yhtiön esittelystä.

Pidän yhtiön toimintaa esimerkkinä kunnalle, koska nyt jos koskaan kunnan alijäämäinen talous on saatava kuntoon: Käyttötalous tasapainoon (henkilöstö-menot ja palvelujen ostot), Tuloslaskelman Vuosikate ylijäämäiseksi ja Tase terveelle pohjalle.

Unto Murto