Sokkomatkalla 20.8.2019 nähtyä ja koettua

25.8.2019/Pertti

Sokkomatka on aina myös yllätysmatka.

Ensimmäinen miellyttävä yllätys tämän kertaisella matkalla oli se, että maksu olikin kympin ilmoitettua pienempi. Tulossa olevia retkikohteita monet yrittivät arvuutella, mutta kyllä yllätykset säilyivät jokaiseen kohteeseen asti. 

 

Ensimmäinen varsinainen kohde oli, jos nyt ei
oteta huomioon aamukahveita Humppilassa,
Vesilahden vuonna 1802 valmistunut kirkko. Kirkko-oppaamme Päivi Salonen kertoi kirkon historiasta monia mielenkiintoisia asioita. Kirkko on rakennettu piilukirveellä veistetyistä hirsistä. Kirkossa on
mm. ristiinnaulitun kuva 1420-luvulta.
Tuntemattoman taiteilijan alttaritaulu on 1800-luvulta.
Saarnatuolina on 1600-luvulla Turun linnan
kirkon tuolin mukaan tehty koristeellinen saarnatuoli.

 

Laukon kartanossa meidät otti vastaan kartanon emäntä Liisa Lagerstam. Hän kertoi, että Laukon kartanon ensimmäinen varmasti tunnettu omistaja on Elinan surma -balladin traaginen sankari Klaus Kurki, jonka pojasta Arvidista tuli Suomen katolisen ajan viimeinen piispa. Kaikkinensa kartanon historia on pitkä ja värikäs. Ensimmäiset valkohäntäpeurat tuotiin Laukon kartanoon Vesilahdelle vuonna 1934. Maanviljelyä ei kartanossa tänä päivänä ole, vaan he ovat keskittyneet matkailuun. Nyt siellä oli taiteilija Marita Liulian ja pukusuunnittelija Jukka Rintalan töitä esillä. Maittava lounas syötiin Laukossa.  

 
Seuraavat kohteet olivat Keikyässä taiteilija Anneli Keinosen
ateljee, jossa oli naisväkeä kiinnostavia käsinpainettuja
vaatteita, asusteita, sisustustekstiilejä ja galleria. Ateljee on
toiminut vanhassa meijerissä, joka taiteijan kertomana on nyt
myynnissä. Pitihän se hintakin selvittää. Mitä maksaa Kokemäenjoen rantatörmällä oleva vanha meijerikiinteistö. Pyyntihinta 370 000 euroa. Että jos kiinnostaa… 
 
Keikyässä oli myös nahkamestareitten Kirsi ja Ilkka Syrénin EliisaMarjaana yritys. Lompakoitten ja laukkujen esittely oli mukaansa tempaavan tehokas. Monet kävivät kassan kautta ulos. Itse en uutta lompakkoa suuresta houkutuksesta ja kannustuksesta huolimatta ostanut. Vanha on vasta niin kovin vähän rikki, mutta nyt luulen tietäväni, mistä seuraavan lompakon käyn ostamassa.
 

 
Iltapäiväkahvit Huittisten HulluMiehessä ja sieltä edelleen Punkalaitumelle Seijan perennatarhaan. Seija Ranta antoi meille monet vinkit kasvien hoitoon ja esitteli kymmenkunta vuotta toiminnassa olleen puutarhayrityksen. Hänellä on tuotannossa perennoja, pensaita ja pieniä havuja.  
 

Hattua pitää nostaa yrittäjille. He tekevät arvokasta ja merkityksellistä työtä. 
 
Olipa antoisa ja mukava matka, kiitos matkan suunnittelijoille ja toteuttajille. 
 
Klikkaa lisää kuvia kuvagalleriasta.