Milloin omaishoitajat saavat heille kuuluvan arvon ja arvostuksen?

Milloin omaishoitajat saavat heille kuuluvan arvon ja arvostuksen? Selvityksen mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheisiään. Yli 65-vuotiaita ikäihmisiä on n. 1,3 miljoonaa. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan n. 350 000 omaishoitotilannetta, joista n. 60 000 on sitovia ja vaativia. Noin 48 000 omaishoitajaa on tehnyt sopimuksen kunnan kanssa. Tyypillinen omaishoitaja on yli 65-vuotias nainen, joka hoitaa puolisoa. Yleisin hoidon syy on muistisairaus. Omaishoito mielletään usein ikäihmisten hoitamiseksi, vaikka monet hoidettavat läheiset ovat lapsia tai työikäisiä. Omaishoitotilanne voi tulla perheen elämään eri elämänvaiheissa. Omaishoitajia ovat mm. vammaisen lapsen vanhemmat. Omaishoitaja elää arkea hoidettavan kanssa. Hän rakastaa ja välittää, kantaa huolta ja vastuuta, hoivaa, auttaa, ohjaa, tukee, hoitaa asioita ja kuljettaa. Omaishoito vaihtoehtona on kunnalle todella edullista. Esimerkkinä ikääntyneiden palveluasuminen maksaa kunnalle n. 42 000 €/v, kun omaishoito n. 9 000 €/v. Omaishoidon kustannuksiin on laskettu palkkio 440 €/kk, omaishoitajan 3 vapaata vrk/kk, jolloin hoidettava on tehostetussa palveluasumisessa 115 € /vrk. Omaishoito on siis todella edullista kunnille. Omaishoitoon on valtion budjetissa kohdistettu lisämääräraha 2016 lähtien. THL:n kyselyn mukaan lisämääräraha on kohdistunut omaishoitoon heikosti. Yli puolet kunnista vastasi, että määrärahalla ei ole ollut vaikutusta omaishoitoon. Kaikki kunnat eivät pystyneet arvioimaan rahoituksen vaikutusta tai edes tienneet siitä. Nyt kun kunnissa laaditaan ja päätetään ensi vuoden talousarviosta, niin kuntien tulee varata riittävät taloudelliset ja laadulliset resurssit omaishoitoon. Kunnan ja sen päättäjien tulee myös huolehtia siitä, että valtion budjetissa omaishoitoon kohdistetut varat ohjautuvat, niin kuin on tarkoitettu, omaishoidon käyttöön. Näillä toimilla kunta viestittäisi omaishoitajille, että heidän työtään arvostetaan, kun he ovat ottaneet vastuun vammaisen omaisensa huolenpidosta.
Eläkeliiton Etelä-Hämeen piiri

Vanhusten hoivapalvelut on toteutettava laatu edellä
Eläkeliiton Etelä-Hämeen piiri vaatii, että kaikille suomalaiselle on taattava turvallinen ja arvokas
vanhuus. Eri ikäisten suomalaisten on voitava luottaa siihen, että hoivapalvelut vastaavat yksilöllisiä
tarpeita, ovat laadukkaita ja että toiminnalla on riittävät edellytykset. Kotihoidon palveluiden
resursseja tulee lisätä. Lisäykset eivät kuitenkaan saa vaarantaa hoivapalveluiden resursseja.
Palveluiden kilpailuttaminen on tehtävä laatu edellä. Eläkeliiton Etelä-Hämeen piiri vaatii tehokkaita
seuraamuksia niille palveluntuottajille, jotka laiminlyövät sopimuksen tai rikkovat lakia.
Ilmoitusvelvollisuutta havaituista epäkohdista on kehitettävä sujuvammaksi. Jokaiseen laiminlyöntiin,
jossa vaarannetaan jonkun terveys ja turvallisuus, tulee puuttua heti. Viranomaisvalvontaa on
kehitettävä.
Taloudellisten edellytysten ohella tarvitaan ammattitaitoistahenkilökunta ja hyvää johtamista.
Henkilökunnan osaamista tulee ylläpitää ja kehittää jatkuvasti.
Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen joukko. Ikäihmisten erilaiset äänet tulee saattaa päätöksenteon
keskiöön. Kuntien on tehtävä nykyistä parempaa yhteistyötä vanhusneuvostojen kanssa, joita on
aidosti kuunneltava kuntien vanhuspalveluita suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Ikääntyneiden monimuotoisia ja itsenäisyyttä tukevia asumisen ratkaisuja tulee edistää. Tämä
tarkoittaa myös panostuksia korjaus- ja hissiavustuksiin.
Iäkkäiden hyvinvointi on tuottava investointi. Ikäystävällinen Suomi on yhteinen etu.
Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita ennustetaan olevan lähes 1,3 miljoonaa (22.6 % väestöstä) ja vuonna
2030 lähes 1,5 miljoonaa henkeä. Tuolloin on yli 65 vuotiaiden osuus väestöstämme yli neljäsosa
(25,6%). Yli 85-vuotiaita on tilastokeskuksen mukaan vuonna 2030 noin 65 000 henkeä enemmän kuin
nyt. Vanhuspalveluiden tilaan on puututtava nyt heti, sillä muutos on nopea.