Liedon yhdistyksen ensimmäiset 50 vuotta historiikki.

Kuvassa talo jossa yhdistyksen perustaminen tapahtui Liedossa, Pokkolan kylässä, Kulä-Uotilan talossa

Yhdistyksen perustaminen

Vuonna 1970 oli perustettu valtakunnallinen Eläkeliitto valvomaan ikääntyvän väestön tarpeiden huomioimista kaikessa päätöksenteossa sekä eläkeläisten aseman turvaaminen eläke- ja sosiaalipoliittisilla ratkaisuilla. Paikalliselle tasolle perustettiin yhdistyksiä vaikuttamaan paikallisiin asioihin ja kunnalliseen päätöksentekoon sekä luomaan ikäihmisille erilaisia virikkeitä yhdessäolon ja virkistystoiminnan avulla.

Tammikuun 30.pnä 1974 kokoontui Liedon Pokkolan Kylä-Uotilaan 14 aikansa aktiivista henkilöä eri puolilta Lietoa kuuntelemaan Eläkeliiton liittovaltuuston puheenjohtaja V J Sukselaisen selostusta Eläkeliiton toiminnasta ja tavoitteista. Alustus herätti kuulijoissa niin paljon kiinnostusta, että paikallaolijat päättivät perustaa Lietoon Eläkeliiton paikallisyhdistyksen.

Yhdistyksen ensimmäiseen johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Aaro Punkari ja muiksi jäseniksi Toivo Vainio, Paavo Lehto, Elli Pakula, Ellen Toivonen, Lyyli Skyttä ja Filemon Muurinen. 

Perustamiskokouksessa hyväksyttiin Eläkeliiton mallisäännöt joiden toisessa pykälässä todetaan, että ”Yhdistyksen tarkoituksena on eläkkeensaajien ja eläketurvaa tarvitsevien henkisten ja aineellisten etujen valvominen sekä heidän asemassaan ilmenevien epäkohtien poistaminen.” 

Tämä aikanaan hyväksytty periaate on varmaan vieläkin ajankohtainen. Jäsenmaksun suuruudeksi päätettiin perustamiskokouksessa 5 markkaa vuodessa.

Yhdistyksen edustajat olivat mukana lokakuussa 1974 Turussa perustamassa myös Eläkeliiton Varsinais-Suomen piiriä yhteistyöelimeksi Varsinais-Suomen alueelle.

Alkuaikojen toimintaa

Toiminta ensimmäisenä vuonna oli melko vähäistä, mutta jäsenmäärän kasvaessa myös toiminta vilkastui ja monipuolistui. Alussa haettiin ehkä niitä oikeita toimintamuotoja, joilla saadaan jäsenistö mukaan yhdistyksen toimintaan. 

Ensimmäinen yhteinen jäsentilaisuus pidettiin Lietossa Parmaharjulla 1.12.1974 ja siellä oli 20 osallistujaa. Tilaisuudessa vierailijana ollut koulutoimen tarkastaja Erkki Annala selvitti Eläkeliiton tavoitteita ja tarkoitusperää. Esitelmän jälkeen käytiin vilkasta keskustelua näistä asioista.

Edunvalvonta

Edunvalvonta yksi toiminnan perusajatuksista on paikallisella tasolla hoidettu yhteyksillä kunnan viranhaltijoihin ja luottamushenkilöihin kulloisestakin asiasta riippuen. 

Vuonna 2000 Lietoon perustettiin vanhus- ja vammaisneuvosto, lakisääteiseksi se tuli vasta vuonna 2014. Neuvostossa on edustajat eri eläkejärjestöistä sekä kunnan edustajat. Neuvosto ottaa kantaa erilaisiin ikäihmisten hyvinvointiin ja palveluihin liittyviin asioihin jotka kuuluvat kunnan hoidettaviin tehtäviin. 

Yhteistyö kunnan ja seurakunnan kanssa onkin toiminut vuosien varrella hyvin, siitä parhaat kiitokset yhteistyökumppaneille.

Retkiä ja matkoja

Retket kuuluivat yhdistyksen toimintaan jo 1970-luvun puolivälistä lähtien. Alkuaikoina ne suuntautuivat piirin ja lähialueiden yhteisiin tilaisuuksiin ja usein kohteena oli Lehmirannan lomakeskus. Myös yhteiset teatteriretket varsinkin kesäteattereihin olivat suosittuja alkuvuosista lähtien. 

Esimerkiksi 1.8.1976 Lehmirantaan tehty retki saavutti suuren suosion, mukana oli yhteensä 74 osallistujaa (jäsenmäärä oli tällöin 52) ja se tehtiin kahdella linja-autolla. 

Paluumatkalla tutustuttiin moniin matkan varrella oleviin kohteisiin.

Vuosittain osallistuttiin piirin kesäjuhlille ja yhteisiin joulujuhliin eri puolilla Varsinais-Suomea ja aina oli osanottajia runsaasti. V. 1977 kesäjuhlille osallistui Liedosta 41 henkeä.

Ensimmäinen teatteriretki pöytäkirjojen mukaan tehtiin 1979 Laitilaan Kaivolan kesäteatteriin ja tämän jälkeen kesäteatteriretket johonkin lähialueen kesäteatteriin on muodostunut jo perinteeksi.

Kesäretkiä on tehty vuosittain ja matkat ovat suuntautuneet entistä laajemmalle alueelle eri puolille Suomea, toisinaan jopa ulkomaille. Talvisin on tehty yhteisiä hiihtoretkiä Ylitorniossa sijainneelle Eläkeliiton lomakeskus Karemajoille. Valitettavasti Eläkeliitto luopui Karemajojen omistuksesta ja tämän jälkeen hiihtomatkoille osallistujien määrä on oleellisesti laskenut. Hiihto- ja kuntomatka toteutui 20.-26.3.2018 Rokualle, osallistujia 23 henkilöä ja myös 9.-15.3.2019 Keurusselälle , osallistujia 30 henkilöä. 

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on keväisin järjestetty ns. yllätysretki, jonka kohde selviää osanottajille vasta matkan edetessä. Nämä ovat muodostuneet niin suosituiksi, että matkoilla on ollut mukana jopa kolme linja-autollisia osanottajia. Tämä suuri osallistujamäärä onkin asettanut aikamoisia haasteita retken järjestelyille.

Kevät-talvisin ja syksyisin järjestetyillä Turku – Tukholma - Turku risteilyillä on ollut myös vankka kannattajajoukko. 

Yhteisten matkojen suuren suosion syynä on varmasti matkojen hyvät järjestelyt, eli kaikki on valmiina kunhan on lähtöpaikalla sovittuun aikaan. Tuttu ja luotettava osanottajajoukko takaa myös sen, että matka onnistuu kaikilta osin ja on turvallista matkustaa.

Seurakunnan kanssa on myös tehty kesäisin seurakunnan Halssin leirikeskukseen, jossa ohjelmassa on ollut yhteistä saunomista ja uintia.

Kerhojen toimintaa

Kerhotoiminta saatiin käyntiin vuoden 1984 aikana Viherkodon tiloissa joka kuukauden ensimmäinen ja kolmas maanantai. Vuosikertomusten mukaan aiheina olivat mm. kansanperinne, kirjallisuus ja laulu. Terveydenhoitoon ja hyvinvointiin liittyvät aiheet ovat olleet ikäihmisiä kiinnostavia esitelmien aiheita. Kerhotoiminta on nykysellään jatkunut Jokilaakson koululla (Kirkonkulman koulu) ensin maanantaikerhona ja syyskaudesta 2022 torstaikerhona kahden viikon välein parittomina viikoina, kevätkausi ja syyskausi kesätauon jälkeen, kaudet on perinteisesti aloitettu seurakunnan tervehdyksellä. 

Kerhojen ohjaajana toimineet ovat osallistuneet vuosittain Lehmirannassa pidettäville ohjaajakursseille.

Senioritanssi tuli mukaan vuonna 1989 kun Keijo lupautui ohjaajaksi. Senioritanssi jatkuu edelleen ja jota nykysin vetää Tauno Sula ja jo ainakin 16 vuoden ajan.

Näytelmäryhmääkin heräteltiin 1997 puheenjohtajan lupautuessa ohjaamaan yhden näytelmän. Tämä ei kuitenkaan kantanut kovin pitkälle. 

Vuonna 2011 tehtiin uusi yritys jonka ansiosta ja melkeinpä vuosittain on yhdistyksen joulujuhlissa esitetty Pirkko Leiniön kirjoittama jatkonäytelmä tohtori Partasen seikkailuista. Tohtori Partasen seikkailu on saavuttanut suosiota niin, että sitä on kyselty yhdistyksen omien tilaisuuksien ulkopuolellekin. Vuonna 2019 näytelmällä Eläkeliitto Liedon yhdistyksen perustamiskokous esitettiin yhdistyksen 45-vuotis juhlassa huhtikuussa 2019 14 henkilön toimesta.

Lauluryhmä ”Pirteät” on toiminut jo useiden vuosien ajan ja tuottaa ohjelmaa yhdistyksen omiin tilaisuuksiin ja muihinkin tilaisuuksiin. Alkujaan Pirteitä johti opettaja Sirkka-Liisa Salmi, seuraavaksi Toivo Leiniö ja nykysin johtajana on Markku Luoma, sekä taiteellisena johtajana Lauri Kangas. 

Paljon muitakin kerhoja on kokeiltu vuosien varrelle jäsenistön kiinnostuksen mukaisesti, mm. sauvakävely, käsityökerho, boccia, lautapeli, muistipeli scramble ja läppärikerho, ÄijäVirtaa ja viimeisenä Canastapeli-kerho. Eniten kiinnostusta saaneet ovat jääneet pitempiaikaisesti toimintaan ja toiset ovat välillä olleet horroksessa kunnes taas sopivassa tilanteessa ovat heränneet toimintaan.

Vapaaehtoistyö ja tukitoiminta

Vapaaehtoistyö ja ikäihmisten tukitoiminta ovat olleet ohjelmassa yhdistyksen alkuajoista lähtien. On järjestetty erilaista ohjelmaa vanhusten hoitolaitoksiin, lehdenlukupalveluja, ruokinta-apua jne. Yksin asuvien vanhusten luokse on tehty vierailukäyntejä, annettu asiointiapua liikuntarajoitteisille ja puhelinkontaktien avulla tarjottu turvallisuuden tunnetta ikäihmisille.

Lomatoimintaa varten kerättiin aikanaan ns. lomakassaa, jonka avulla rahoitettiin vuosittain tuettuja virkistyslomia muutamalle lomaa tarvitsevalle. Liedolla oli vuosittain 6 kiintiölomapaikka jaettavaksi jäsenistölle. Näitä Raha-automaattivaroin tuettuja sosiaaliperusteisia lomia on voinut anoa Solaris-lomat ry nimisen lomajärjestön kautta.

Nyt lomatoimintaa hoitaa (MTLH) Maaseudun Terveys ja Lomahuolto. Hae lomaa lomahakemuksella viimeistään 3 kuukautta ennen alkua. Ohjeena tutustuminen hakijalle MTLH:n nettisivuihin ennen kuin täytät lomahakemuksen. Tuettujen lomien hakemisessa opastetaan myös yhdistyksen toimijoiden toimesta.

Vuosi- ym. juhlat

Ensimmäinen Liedon järjestämä piirin kesäjuhla oli 8.8.1982. Juhla alkoi Jumalanpalveluksella Liedon kirkossa ja jatkui yläasteen koululla runsaan ohjelman merkeissä. Juhlissa oli n. 200 osallistujaa.

10 vuotisjuhlaa vietettiin v.1985 Viherkodossa ja johtokunta päätti, että tarjoilu järjestetään mahdollisimman hyvänä ja näyttävänä kahvitarjoiluna (piirakat ja munavoi ym.)

20 vuotisjuhlaa vietettiin 30.1.1994 Ylkäasteen koululla kahvitarjoilun ja runsaan ohjelman kera. 

Yhdistys ei ole ollut kovin aktiivinen erilaisten juhlien järjestämisessä, johtuen varmaan eri kerhojen ja toimintaryhmien runsaasta määrästä ja niiden järjestelyjen valmistelutyöstä. 

Yksi merkittävä juhlatilaisuus oli Parmaharjussa järjestetty kevätrieha ”Huhtikuun humaus”  20.4.1995. Juhlapuhujana oli piirin puheenjohtaja Touko Niemelä todeten, että eläkeläisillä on kaksi tärkeää asiaa ”virsi ja valssi” ja että tämä iltapäivä painottui valssiin.

25 vuotisjuhlaa vietettiin Liedon seurakuntatalolla 26.9.1999.

30 vuotisjuhla oli sunnuntaina 15.2.2004. Juhla alkoi Jumalanpalveluksella Liedon kirkossa ja jatkui päiväjuhlana Liedon koulukeskuksessa.

Liedon yhdistys järjesti piirin yhteisen kulttuuripäivän 7. kesäkuuta 2005 Loukinaisten koululla. Paikallisten ohjelmasuoritusten lisäksi ohjelmansuorittajia oli myös useista naapuriyhdistyksistä.

40-vuotisjuhla oli sunnuntaina 13.4.2014. Juhla alkoi Jumalanpalveluksella Liedon kirkossa, jatkuen ruokailu ja päiväjuhlana Kirkonkulman koululla (Jokilaakson koulu), osallistujia 220 henkilöä.

Eläkeliiton Liedon yhdistys ry 40 vuotta juhlassa on palkittu yhdistyksen aktiivisia toimijoita. Kultaiset ansiomerkit Kaarina Anttila, Tapani Jokila, Klaara Jokioinen, Anneli Plttari, Mirjam Sairanen, Sirkka-Liisa Salmi ja Tenho Siljamäki. Hopeiset ansiomerkit Pekka Jokila, Tellervo Jokila, Pirkko Leiniö, Marjatta Ojala, Simo Ojala, Anja Oksanen, Pekka Oksanen ja Esko Sipilä. 

45-vuotisjuhla oli 8.4.2019 maanantikerhotapahtumana Jokilaakson koululla. Yhdistyksen perustamiskokous näytelmä - Toivo Leiniö laulu - Touko Niemelä puhe - Ulla Vahteri runo - Tanssiryhmä ”Kepeät kengät” - Lauri Kangas laulu - Tenho Siljamäki puhe - Veikko Nurmi runo - Pekka Oksanen puhe - Kuorolaulua ”Pirteät” - Kissa tarinoita Seija Järvinen. Juhlatarjoiluna leivoskahvit, pipari ja suklaakonvehti, tilaisuus päättyi perinteisiin arpajaisiin. Juhlaan osallistui 169 henkilöä.

50-vuotisjuhla sunnuntaina 14.4.2024. Juhla alkaa Jumalanpalveluksella Liedon kirkossa, kirkkotila on uusittu ja nyt viimesenä juuri vähän ennen tätä tilaisuutta kirkko on saanut uudet urut. Juhla jatkuu ruokailu ja päiväjuhlana Seurakuntatalolla. Juhlaohjelma seurakuntatalolla, Onnittelujen vastaanotto ja ruokailu kello 11.30 – 13.00. Ohjelma alkaen kello 13.00 Avaussanat Puheenjohtaja Hannu Mustamäki, Yhteislaaulua ”Parhaat hetket”, Lauluryhmä ”Pirteät”, johtajana Lauri Kangas, Julapuhe, Senioritanssit, ”Kepeät kengät” ohjaajana Tauno Sula, Kaupungin tervehdys Kaupunginjohtaja Mika Ingi, Seurakunnan tervehdys Kirkkoherra Risto Leppänen, Yhteislaulua”Ruissalon rantaan” Ritva Mäntsälä, Historiikki Reijo Virtanen, Ansiomerkkien jako, Päätössanat ja juhlan päätteeksi Yhteislaulu ”Varsinaissuomalaisten laulu”. 

50-vuotisjulassa hyväksytty jaettavaksi seuraavat ansiomerkit:

Kultainen ansimerkki. Pekka Jokila, Tellervo Jokila ja Pirkko Leiniö

Hopeinen ansiomerkki, Lauri Kangas, Eila Knuutila, Toivo Leiniö, Marja-Liisa Luoma, Paula Ranta, Mirja Sipi, Arja Niemelä, Tauno Sula ja Reijo Virtanen. 

Tiedotustoiminta

Alussa tiedotustoimintaa on hoidettu yhdistyksen perustamisesta lähtien pääasiassa paikallislehti Turun Tienoon välityksellä. Tätä on täydennetty jäsenistölle jaettaville kirjeillä 2-3 kertaa vuodessa. 

Vuodesta 1981 lähtien on jaettu jokaiseen jäsentalouteen Eläkeliiton jäsenlehti. Lehti on kertonut liiton tavoitteista ja eri toimintamuodoista tehokkaasti jäsenistölle.

Piirin joululehteä myytiin niin innokkaasti, että vuonna 1987 yhdistys voitti oman sarjansa ylivoimaisesti ja sai tästä palkinnoksi yhden lomaviikon Lehmirannassa. Seuraavalle vuodelle tilattiin 500 lehteä myytäväksi. Vuonna 1995 määrä oli 200 lehteä. Joululehti julkaistaan nykyisellään nimellä Vuositervehdys, josta Lietoon myytäväksi n. 70 kpl / vuosi.

Vuodesta 1995 lähtien päätettiin hyödyntää myös Turun Sanomien yhdistykset -palstaa.

Tietotekniikkaa ja internetiä ryhdyttiin hyödyntämään n. 14 vuotta sitten, tekemällä omat kotisivut yhtäaikaisesti muiden Eläkeliiton paikallisyhdistysten kanssa. Sieltä saa ajantasaista tietoa yhdistyksen eri kerhojen ja ryhmien kokoontumisista ja muusta toiminnasta.

Lisäksi 12 viime vuoden aikana on jaettu tietoa tapahtumista myös sähköpostin välityksellä jaettavalla ELLin uutiset –lehdellä. Tämän jakelun piirissä on tällä hetkellä jo lähes neljäsata jäsentä.

Jäsenmäärän kehitys

Jäsenhankinta tehostui erityisesti vuonna 1980 jolloin jäsenmäärä kasvoi 65 %. Myös seuraavana vuonna kasvu oli huomattavaa. Vuosikertomuksia selatessa tulee usein esille Eero Saari erittäin tehokkaana jäsenhankkijana.

Vuodesta 1991 lähtien jäsenmaksujen perintä päätettiin toteuttaa pankin välityksellä ja vuodesta 1997 todettiin, että jäsenmaksulapun yhteydessä on hyvä mahdollisuus jakaa jäsenkirje yhdistyksen toiminnasta. Tämä antaa jäsenmaksulapun saajalle informaatiota miksi yhdistykseen kannattaa kuulua.

50 vuoden aikana jäsenmäärä on kasvanut ensimmäisen vuoden 14 jäsenestä tämän päivän noin 600 jäseneen ja jäsenmäärä nykysellään on vakiintunut noin 600 henkilöön, ollen välillä vähän alle 600 jäsentä tai vähän yli 600 jäsentä, ollen 31.12.2023 602 henkilöä.

 

Jäsenmäärät vuosittain 2014 591,  2015 584,  2016 589,  2017 604,  2018 605,  2019 607,  2020 591, 2021 583,  2022 596 ja  2023 602. Keskiarvona 2014 – 2023 n. 593, lähes 600 henkilöä. 

Puheenjohtajat vuosien varrella

Vuosien varrella yhdistyksellä on ollut yhteensä 12 puheenjohtajaa. Tästä voidaan laskea että keskimääräinen toimikausi on ollut n. 3 - 5 vuotta, varsin pitkä siis. He ovat tehneet ansiokasta työtä yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi vastaamaan jäsenistön toiveita ja odotuksia.

1974 – 1984                  Aaro Punkari

1985 – 1988                  Toivo Hartikka

1989 – 1990                  Erkki Vilhonen

1991 – 1996                  Niilo Nummila

1997 – 2001                  Erkki Vilhonen

2002                             Tauno Raininko

2003 – 2006                  Tapani Jokila

2007 – 2012                  Pekka Oksanen

2013 –        2015           Helmer Berghjelm

2016 – 2018                  Seija Järvinen

2019 -         2020           Lauri Kangas

2021 -                           Hannu Mustamäki 

 

Vuoden 2013 toimintatilasto antaa kuvan toiminnan laajuudesta. Säännöllisiä kokoontumisia (esim. maanantaikerho) on ollut yhteensä 15 kertaa joissa osanottajia yhteensä 1836. Opinto- ja pienryhmiä on toiminut vuoden aikana 7 kpl, kokoontumisia 149 ja niissä osanottajia yhteensä 1256. Yhteisiä matkoja on järjestetty 10 kpl ja niillä osanottajia 686. Palvelu- ja vapaaehtoistyön laajuutta kuvaa se, että tapahtumia on ollut 983 ja suoritustunteja 1292 tuntia.

Vuonna  2013 kerhotoiminta koostui maanantaikerhosta, lisäksi toimijoina Lauluryhmä ”Pirteät” – Senioritanssiryhmä ”Kepeät kengät” – Kirjallisuuspiiri – Boccia – Kuntosalivuoroja – Läppärikerho – Näytelmäryhmä.

Koronaviruspandemia  COVID – 19 Suomessa 

Kaikkeen toimintaan vaikutti merkittävästi alkuvuodesta 2020 puhjennut yleismaailmallinen koronapandemia. Pandemian leviämisen ehkäisemiseksi viranomaiset antoivat määräyksiä ja suosituksia, joilla rajoitettiin kokoontumisten henkilömääriä. Koska yli 70-vuotiaiden katsottiin kuuluvan riskiryhmään ja suuri osa yhdistyksen jäsenistä kuuluu tähän ryhmään, jättäytyivät monet ymmärrettävästi pois toiminnasta. Yhdistyksen toiminta oli keskeytetty marraskuun puolivälissä 2020. Keskeytystä jatkettiin kevätkaudella 2021.   ”Normaalia” toimintaa käynnistettiin loppukesästä 2021. jäsenistössä enemmistö oli saanut kaksi rokotusta. Siitä huolimatta koronatilanne näkyi kaikissa toiminnoissa toimintakertojen ja osallistujamäärien karsijana. Tammikuun kerho jouduttiin koronarajoitusten vuoksi peruuttamaan. Kerhot aloitettiin helmikuussa 2022, ja vähiteelen osallistujamäärät toimintaan varovaisesti lisääntyivät.

Vuoden 2023 toimintatilasto.

Vuosi antaa kuvan toiminnan laajuudesta. Koronaviruspandemiasta on selätetty ja toiminta pääsee jatkumaan taas normaalisti noin lähes kolmen vuoden jakson jälkeen. Koronapandemian aikana on ollut runsaasti kokoontumisrajoituksia, joita on vähitellen helpotettu saadulla tehoikkaalla rokotesuojalla ja muilla tarpeellisilla ohjeilla.

Säännöllisiä kokoontumisia (esim. torstaikerho) on ollut yhteensä 15 kertaa, joissa oaslistujia yhteensä 1270. Lukumääräisesti jäseniä eniten kiinnostusta herättivät Marja-Riitta Perttulan ja Elisa Lehden kotiseutukuvaus 106 ja Tarvasjoen yhdistyksen vierailu 150. Viralliset asiat kevät- ja syyskokoukset eivät erityisesti innostaneet. Keskiarvoksi tulee 84 osallistujaa / kerho. Opinto- ja pienryhmiä on toiminut vuoden aikana 6 kpl, kokoontumisia 132 ja niissä osaanottajia yhteensä 1666. Yhteisiä matkoja on järjestetty 19 kpl ja niissä osaanottajia 1070. Palvelu- ja vapaaehtoistyön laajuutta kuvaa se, että tapahtumia on ollut yksinauttaminen 320 kertaa 585 tuntia, Ryhmäauttamminen 517 kertaa 1903 tuntia 6073 autettavaa. Vapaaehtoistoiminnan kirjauslomakkeen palautti 23 henkilöä. 

Juttuseuratoiminta jatkui sekä käynteinä, että puhelinkeskusteluina. Leskeksi jääneiden miesten ”Ukkoklupi” toimi myös edelleen. Kouluvaari / -mummo –toiminta osallistuttiin yhdistyksemme usean jäsenen voimin.

Yhteistyö kaupungin kanssa apusina jatkui Ruskan ja Tarvasjoen Hyvinvointikeskuksen päivätoimintakerhoissa ja kuntoutuskodissa. Lauluryhmä Pirteät ja Kepeät kengät järjestivät Ruskan asiakkaille laulutilaisuuksia. He esiintyivät myös vanhainkodeissa.

Yksinavun konkretian kirjosta esimerkkinä voisi mainita pensasaidan leikkauksen, muuttoavun, saattoavun konsertteihin ja muihin tapahtumiin. 

MUUTA TOIMINTAA vuonna 2023

• Liedon kirkossa järjestettiin Ystävänpäivän laulukonsertti 14.2. Esiintyjinä meidän Pirteät ja Auran yhdistyksen Päivien kimallus. Yleisöä oli yli 200 henkilöä.
• Kirkkopyhä järjestettiin 16.4. yhdessä Liedon eläkkeensaajien, Liedon senioreiden ja Lieto-Seuran kanssa. Osallistujia oli 110 henkilöä.
• Lieto viikolla perinteisesti järjestetty penkkilenkki oli siirretty toukokuun 25. päivään. Yhdistyksellä oli oma penkki, jolla kävi n. 60 henkilöä, joista kolmisenkymmentä kokeili frisbeekiekon heittoa koriin.
• Kaarina ja Rauno Virta organisoivat valokuvasuunnistuspäivän 7.9. Suunnistamaan lähti 22 henkilöä. 
• Joulujuhla järjestettiin vanhaa tapaa noudattaen Parmaharjulla. Juhlijoita oli 148. Saimme kaiken muun hyvän lisäksi nauttia tiernappoikien esityksestä. 
• ELLin uutiset tiedotuslehti jäsenistöllelähetettiin sähköpostin liitteenä vuoden aikana 10 kertaa.
• V-S:n piirin Vuositervehdys 2023 – 2024 –lehteen hankittiin ilmoituksia 25 kpl. Pirkko Leiniö ja Reijo Virtanen laativat lehteen artikkelin ”Liedon kaupunki 1 vuotta 28.6.2023”. Artikkeliin sisältyy kaupunginjohtaja Mika Ingin haastattelu. 
• Syntymäpäiväkortti lähetettiin yhdistyksen jäsenille 92 kappaletta. Kortti lähetetään jäsenille jotka täyttävät ko. vuotena 75, 80, 85, jne.  viiden vuoden välein. 

Puheenjohtaja Lauri Kankaan aikana käynnistyi uusi toimintamalli kouluvaari ja koulumummi toiminta Laurin aloitteesta. Mannerheimin lastensuojeluliitto antoi toiminnan aloitukselle koulutusta. Toiminta käynnistyi ajatuksella, että pääasia on auttaa ja opastaa ensimmäisten luokkien lapsia lukemaan.  Toiminnan käynnistyttyä, myöhemmin otettiin käyttöön ryhmästä nimitys Vamu. Toimintaan on saatu mukaan myös muita eläkejärjestöjä. Mukana on myös muita yhdistyksiä ja yhtöisöja, sekä yksityisiä toimijoita, Vamuja on nyt noin 15 henkilöä ja Vamulaisia on toimintaan tulossa edelleen myös lisää, toki tämä nykyinen toimijaryhmä toimii jo kattavasti, ellei toimintaa jotenkin laajenneta vanhempiin ikäluokkiin (esim. valvojiksi välitunneille, iltapäiväkerhoihin jne.). Liedon kaupungin koulutoimi on ollut kiitollinen ja rohkaistut ja arvostanut Vamu toimintaa, myös kaikkien koulujen rehtorit ovat toiminnassa mukana. Miksi kannattaa olla Vamu?, lapsilta saa suoraa palautetta ja varmaan hienointa palautetta mitä saada voi. On myös mukava huomata, että kaikki mukana olevat tahot ovat erittäin tyytyväisiä toimintaan ja haluavat jatkaa yhteisellä linjalla.

Puheenjohtaja Hannu Mustamäen aikana on tullut uusi tapahtuma Canastapeli-kerho joka kokoontuu maanantai iltapäivisin palvelukeskus Ruskan tiloissa, vetäjinä Aulis ja Irmeli Viili.

Suosittuja yhdistyksen toimintoja

Vuosittein toukokuun alkupuolella järjestettävä yllätysmatka kerää jäsenistöä helpolla yhteensä 3 bussia täyteen, noin 150 henkilöä. Joulujuhala joulukuun alkupuolella kerää myös vuosittain 130 – 150 henkilö nauttimaan pitopöydän antimista, sekä hyvästä yhdistyksen omatoimisesta ohjelmasta. Lisäksi jos ohjelmassa tetteria, kesämatka, laivammatka jne. jossa bussikuljetus niin aina on bussi aivan täynnä osallistujia. 

Tulevaisuus

Jäsenistön runsas osallistuminen toimintaan eri kerhoissa ja toimintaryhmissä osoittaa, että tarvetta tämänkaltaiselle toiminnalle ikäihmisten  keskuudessa on entistä enemmän ja se motivoikin eri ryhmien vetäjiä jatkamaan toimintaa ja sen kehittämistä.

Vanhusväestön lisääntyessä tarve tällaiselle toiminnalle kasvaa jatkuvasti, ilman vapaaehtoistyötä sen toteuttaminen on lähes mahdotonta. 

Tarvetta eläkeläisyhdistysten toiminnalle tuntuu jatkossakin olevan enenevässä määrin. 

Historiikin kokosivat.

Yhdistyksen 40 –vuotsijuhlaan historiikin oli valmistanut Pekka Jokila, nyt 50 –vuotisjuhlaan historiikkiä on täydennetty Reijo Virtasen toimesta.