Keravan Jokivarren viisisatavuotinen historia

Ilkka Kianto (taitto): Keravan Jokivarren ja omakotiyhdistyksen historia. Keravan Jokivarren omakotiyhdistys ry. 2020. Savion kirjapaino. 226 sivua.

Ensimmäinen merkintä Keravan Jokivarren alueesta löytyy 1593 kruunulle kannetuista apuveroista, nimittäin Jokimiehen talo. Tämä talo jaettiin 1959 moneen osaan, ja päärakennuksessa toimi partio. Monet jokivarren talot on lohkaistu tästä kanta-talosta.

Alueen historia on tässä kirjassa käyty läpi 1200 -luvulta nykypäivään. Talot, sillat, tiet ja aluemuutokset on kuvattu sanoin, kuvin ja kartoin. Esimerkiksi; 1954 Keravaan kuuluneet Korson ja Nikinmäen alueet liitettiin Helsingin maalaiskuntaan eli nykyiseen Vantaaseen.

Jokivarren maiseman oleellisin osa on Keravanjoki. Se alkaa Hyvinkäältä Ridasjärvestä ja yhtyy Vantaanjokeen. Jokivarren kylä sijoittuu joen laidalle. Aiemmin alueen maat ovat kuuluneet Ali-Keravan ja Nissbackan maihin. Nykyään sitä rajaa myös kolme tietä, kaksi maantietä ja rautatie. Teiden rakentaminen on rikkonut kylän ja jopa Keravajoen uomaa on siirretty moottoritien tieltä.

Kylän asukkaat perustivat yhdistyksen 1980 ja nyt on saavutettu 40 vuoden rajapyykki. Nyt julkaistuun historiikkiin on sisällytetty kokonaisuudessaan aiemmin, vuonna 1993, julkaistu kuvahistoriikki. Sen kokoaja, Irma Isotupa kuoli juuri uutta historiikkia koottaessa.

Jokivarressa elettiin maalaiselämää vielä silloin kun Keravalla oltiin jo kaupunkilaisia. Esimerkiksi katuvalot saatiin 1982, mutta vesijohto ja viemäri 2015-2016. Alueelta on löytynyt myös hyppyrimäki, ja nyt juostaan portaita Keinukalliolla.

Kirjan toimittaneet Ilkka Kianto, Markku Grundström, Juhani Tsokkinen ja Marju Lindberg ovat tehneet merkittävän työn kootessaan kotiseutunsa historian.

HM