Vierailu Länsi-Uudellemaalle

Eläkeliiton Kalvolan yhdistys teki päivän retken hieman harvinaisemmalle alueelle, sillä vierailukohteina olivat Uudenmaan länsipuolen kunnat Kirkkonummi, Sipoo ja Inkoo.

Tutustuimme Porkkalan alueen sota-ajan jälkeiseen historiaan, koska alue oli vuokrattuna Neuvostoliitolle aina vuoteen 1956 saakka, jolloin Neuvostoliitto päättikin Stalinin kuoleman jälkeen luopua alueesta ja palautti sen jälleen Suomelle.

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Kirkkonummen uusi, useasti palkittu kirjastotalo Fyyri.
 

Tämä Kirkkonummen keskiaikaisen kivikirkon viereen rakennuttu monitoimitalo on palkittu mm arkkitehtuurIn Finlandia-palkinnolla. Ihailimme Fyyriä

ja totesimme palkintojen olevan ansaittuja.

Oppaamme Virve Haahti tuli mukaamme Fyyristä, ja


kahvila Messissä nautittujen pullakahvien jälkeen varsinainen ohjelmoitu matkamme alkoi.

Kirkkonummi oli yllättävän tuntematonta seutua lähes kaikille osallistujille ja mielenkiinnolla seurasimme oppaamme kertomuksia Kirkkonummen historiasta ja nykytilasta.

Ylitimme vilkkaasti liikennöidyn Hanko-tien, ja muutaman minuutin ajomatkan päästä löytyi ensimmäinen kohteemme Kolsarby.

Tutustuimme Kolsarbyn venäläiseen hautausmaahan, jonne on haudattu lähes viisisataa silloisen Neuvostoliiton kansalaista.


Suurin osa vainajista asui miehitetyllä Porkkalan alueella, mutta haudoissa lepää myös sotavankeja ja muitakin sotilashenkilöitä sekä muita alueella asuneita Neuvostoliiton kansalaisia.

Suomen valtio pitää huolta hautausmaasta.

Kolsarbystä matkamme jatkui Sipoon puolelle Pikkalan kartanon alueelle, jonne venäläiset pystyttivät


aikanaan "riemukaaren". Tällaisia metallisia riemukaaria rakennettiin useita ympäri Porkkalaa, mutta vain tämä Pikkalan eli Kabanovintien riemukaari on enää jäljellä.

Riemukaarelta ajoimme kohti Hankoa Inkoon kunnan puolelle, josta löytyi kantatie 51:n varrelta



Grefvasin bunkkeri. Vetäytyessään venäläiset yrittivät räjäyttää bunkkerin, mutta vahvatekoinen bunkkeri säilyi kohtalaisen hyvässä kunnossa tuhoamisyrityksestä huolimatta.

Näitä kolmea vierailukohdettamme ( Kolsarbyn hautausmaa, Kabanovintien riemukaari ja Grefvadin bunkkeri ) ei ole osoitettu tienviitoilla eikä millään mainosplakaateilla, sillä ne kaikki sijaitsevat yksityisillä mailla. Ilmeisesti maanomistajat eivät halua mailleen ylimääräistä liikennettä, vaikka jokaiseen kohteeseen onkin vapaa pääsy.

Ruokailemaan pääsimme Suitian kartanon talliravintolaan, jossa nautimme pääruokana erinomaista "kuninkaan pataa" ja jälkiruokana läheisen Sjundbyn kartanon jäätelöä. 


Linnan pihalla


Suitian kartanon linnaksi kutsuttu päärakennus on peräisin jo 1540-luvulta, ja historiasta löytyy monta aatelissukua kuten Flemingit, Tottit ja Wredet.

Wrede-suvun aatelointiin johtavat tapahtumat.

Tutustuimme mm ritarisaliin ja kellaritiloihin ja totesimme, että ei se ylhäisönkään asuminen keskiajalla niin kovin mukavaa ollut. 

Ennen ruokailua ajelimme kuitenkin matkamme ehkä mielenkiintoisimpaan kohteeseen.  Vierailimme Degerbyssä sijaitsevassa Igorin museossa, jossa totta vieköön kannatti käydä.
 

Museon mainiot oppaat Lena Selen ja


Berndt Gottberg kertoivat värikkäästi ja ammattitaitoisesti Porkkalan historiasta venäläismiehityksen ajalta ja tutustuimme myös runsaaseen esineistöön. Näytteillä oli Porkkalan historiasta kertovia valokuvia, vanhoja työkaluja sekä mm Ural-merkkinen sivuvaunullinen moottoripyörä ja


Degtarjev-pikakivääri eli "Emma".

Tässä eräs tärkeimmistä syistä, miksi Neuvostoliittto luopui Porkkalasta.

Museon antia ja oppaita kiittelivät sellaisetkin henkilöt, jotka eivät tähän asti ole kovinkaan paljon museoissa aikaansa viettäneet. Matkakohde oli siis ilmeisen onnistuneesti valittu.

Matkamme viimeinen kohde olikin Siutian linna ruokailuineen ja pääoppaamme Virve jätettiin paluumatkalla Kirkkonummelle.


Matkalla ohitimme myös vanhan Siuntion keskiaikaisen kivikirkon.
Kiitos Virvelle kaikin puolin onnistuneesta ja hyvin suunnitellusta retkestä. 

Kiitos myös kaikille osallistuneille ( yhteensä 46 hlö ) sekä kuljettajallemme Samille.

Uusia matkoja odotellessa 

TV ja TtK