Sokkomatka Tuuriin

Sateenharmaa aamu saatteli lähtijöitä Eläkeliiton Kalvolan yhdistyksen sokkomatkalle Wetterin pysäkillä, kun ensimmäiset matkaajat kapusivat Lehdon Liikenteen kaksikerroksiseen  jättibussiin. 


Tasan klo 07.30 bussi starttasi tutulle reitille Parolan ja Hakimäen kautta Iittalan Lasimäelle. Hieman matkanjohtajia pelotti, kuinka paljon on tulossa sokkomatkaajia mukaan, sillä ilmoittautumisissa oli hieman sekaannuksia.


Hyvin kaikki kuitenkin kyytiin mahtuivat. Kun kaikki seitsemänkymmentä (70) matkaajaa olivat löytäneet istumapaikan, todettiin että kolme paikkaa jäi vielä tyhjäksi. 

Matka kohti tuntematonta matkanpäätä alkoi. Hieman bussissa arvuuteltiin matkakohteeksi Jyväskylää, kun bussi suuntasi Tampereen ohi moottoritietä pohjoiseen.


Kahvitauko pidettiin Oripohjan ABC:llä, siis hieman ennen Orivettä. Kun matkaa jatkettaessa käännyttiin Orivedeltä länteen kohti Mänttää, arvuuteltiin matkakohteeksi Serlachius-museota.

Ei osunut arvaus oikeaan. Vasta Alavudella joku epäili kohteena olevan Tuurin Kyläkaupan, ja niinhän se olikin.


Kyläkaupalta tuli opas bussiin kertomaan Tuurin Kyläkaupan historiaa. Monenmoisia käänteitä on matkalla ollut, mutta nyt on alue koko lailla valmis.

Keskisen Kyläkauppa on Suomen suurin tavaratalo ja samalla Suomen suosituin matkailukohde. Kyläkaupalla vierailee vuosittain yli kuusi miljoonaa kävijää.


Maailman kolmanneksi rumimmaksi patsaaksi sanottu "Onnenkenkä"-patsas kohoaa korkeuksiin Kyläkaupan symbolina. Valtava määrä erilaisia Kyläkaupan ympärille kohonneita  rakennuksia täyttää muuten tyhjän Tuurin kylän. Rakennuksissa on lukuisa määrä erilaisia kauppoja, ravintoloita, kahviloita, hotelli ja käsityöpajoja. Lisäksi alueella on oma leirintäalue.


Onnenkenkä-ravintolassa syötiin yhteinen maittava lounas, jonka jälkeen porukka hajaantui kuka minnekin. Naisväkeä näytti eniten kiinnostavan kaarihallissa sijainnut out-let myymälä ja ostettavaakin löytyi, vaikka ei ehkä olisi tarvetta ollutkaan. Miehet sen sijaan kiersivät tämän kaupan kaukaa.

Oppaan jakamilla kahvilipukkeilla vielä nautittiin omatoimisesti nisukahvit, kunnes palattiin nyssäköiden kanssa bussille kotimatkaa aloittelemaan.

Hieman liian pitkä matka sokkomatkaksi, mutta Lapin matkoihin verrattuna kuitenkin aika lyhyt. Kaikkihan on suhteellista.


Nyt on Tuuri nähty, ja olemme jälleen yhtä kokemusta rikkaampia. Matkan mielekkyydestä voidaan olla montaa mieltä, mutta monelle meistä tämä oli ainutkertainen nähtävyys.

Niitähän me matkanvetäjät pyrimme etsimään.

Kiitos Tapio Sihvolle ja kaikille mukana olleille.

TV ja TtK