Arvostavatko kunnan päättäjät tarpeeksi eläkeläisjärjestöjen toimintaa?
Kun vanhuspalvelulaki tuli voimaan 2013, niin siinä tarkoituksena on tukea ikääntyvien ihmisten hyvinvointia, terveyttä, toimintaa ja kykyä selviytyä omin voimin mahdollisimman pitkään. Samaisessa laissa korostetaan ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä. Eläkeläisjärjestöt tekevät monipuolista ja laajaa vapaaehtoistyötä ikäihmisten eteen.
Tehty työpanos ikäihmisten vireyteen, ja sitä kautta terveyteen ja hyvinvointiin, on merkittävä. Etenkin näiden toimintojen kautta tuleva terveyden ennaltaehkäisevä vaikutus jää usein kuntien päättäjiltä huomioimatta.
Toiminta eläkeläisjärjestöissä antaa mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen, yhdessä liikkumiseen, erilaisten taitojen kehittämiseen ja monenlaiseen harrastustoimintaan osallistumiseen, joita eläkeläisjärjestöt tuottavat. Etenkin sosiaalisen kanssakäymisen tarpeen tärkeys on näin korona -epidemian aikana selvästi korostunut. Tunne osallisuudesta vahvistaa hyvinvointia ja ehkäisee yksinäisyyttä. Kunnan on tarjottava mahdollisuus ikäihmisille pitää huolta itsestään harrastusten -ja toiminnan kautta. Kuntien on talousarviossaan luotava edellytyksiä eläkeläisyhdistysten toiminnalle. Asianmukaiset, esteettömät ja maksuttomat tilat edistävät ja helpottavat toimintaa.
Kunta on edelleenkin vastuussa ikäihmisten hyvinvoinnista. Miten kunta arvostaa eläkeläisjärjestöjen työtä näkyy kunnassa esimerkiksi siinä, antaako se ilmaiset kokoontumistilat käyttöön. Näin ei tällä hetkellä joka kunnassa ikävä kyllä ole tilanne.
Toivottavasti kunnan johto ja uudet juuri valtuustoihin valitut edustajat arvostavat ja ymmärtävät eläkeläisjärjestöjen toimintaa ja antavat tukensa toiminnan jatkuvuudelle.
Seppo Kuparinen puheenjohtaja Eläkeliiton Etelä-Hämeen piiri - Eläkeliiton Janakkalan yhdistys.