Espoon yhdistyksen syyskokous 28.11.24

Yhdistyksen syyskokous pidettiin tuttuun tapaan Tapiolan palvelukeskuksen isossa salissa. Paikalle oli saapunut runsaat neljäkymmentä jäsentä. Kokous käsitteli ja hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2025.

Pidetty puuheenjohtajamme Tauno Jouhtimäki oli erovuorossa kuuden vuoden yhtenäisen kauden täyttyessä. Seuraajaksi valittiin Eija Suominen, joka on toiminut yhdistyksen sihteerinä.

 

 

Puheenvuorossaan Eija kiitti luottamuksesta seuraavin sanoin:

“Saappaat Tauno Jouhtimäen pitkäaikaisen puheenjohtajuuden jälkeen ovat mahdoton täyttää. Niinpä lähden vastavalittuun puheenjohtajuuteen pienin askelin ja parhaani mukaan sekä Taunon taustatuella.

Tämä on niin merkittävä yhdistys, että sen toiminnan hyväksi kannattaa työskennellä. Ja yhdessähän me tätä teemme. Meillä on toimiva hallitus ja osaavia vapaaehtoisia eli iso tiimi edistämässä tärkeitä asioita. Juuri yhdessä tekeminen on minusta merkityksellistä.

Näillä ajatuksilla kohden Joulua. Toivotan tunnelmallista ja lämminhenkistä joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta.Tästä on yhdessä hyvä jatkaa. Tavataan ja tutustutaan."

 

 

Hallituksessa jatkavat Erja Tikka, Leena Uotila, Seppo Kinkopohja, Ritva Nordström ja Liisa Kaitero. Lisäksi kokouksessa valittiin hallitukseen Sirpa Mykkänen, Eeva Lahtinen ja Ari Pekkonen.

 

Kuvassa vanha ja uusi hallitus yhteiskokouksessaan 12.12.24: vasemmalta Liisa Kaitero, Sirpa Mykkänen, Ritva Nordström, Seppo Kinkopohja, Eija Suominen, Erja Tikka, Tauno Jouhtimäki, Ari Pekkonen, Eila Uotila ja Eeva Lahtinen.

Kokouksessa hyväksyttiin hallituksen esitys kokouksen kannanotoksi sillä hallituksen muotoiltavaksi jätetyllä lisäyksellä, että palvelukeskuksen tilat tarvitaan ja niiden tulee olla veloituksetta yhdistysten käytettävissä. Lopullinen lisäyksen sanamuoto valmistuu hallituksen työnä, seuraavassa hyväksytty osa kannanotosta:

“Selvitysten mukaan ikääntyneiden kokemus osallisuudesta päätöksentekoon on heikentynyt viime vuosina. Yli 60-vuotiaat eivät koe olevansa yhtä hyvin edustettuna poliittisessa päätöksenteossa kuin nuoremmat väestöryhmät. Käytännössä se johtaa monissa kohdin eläkkeellä olevien ihmisten tarpeiden ja vaikutusmahdollisuuksien ohittamiseen verrattuna nuorempien tarpeisiin.

Kuitenkin eläkeikäiset ovat merkittävä voimavara yhteiskuntamme arjen pyörityksessä, olipa kyse erilaisista vapaaehtois- ja omaishoitotehtävistä tai lisätyövoimasta moninaisissa työtehtävissä. Tärkeään rooliin nousevat myös ikääntyneiden omatoimisuuteen ja kuntoon liittyvät asiat yhteiskunnalle tulevien hoitokustannusten kasvun hillinnän muodossa.

Tämän vuoksi ikäihmisten pitäminen luontevasti ja osuuttaan vastaavasti mukana suunniteltaessa ja päätettäessä yhteisiä asioita on välttämätöntä, inhimillistä ja taloudellisesti järkevää. Osallistuminen ja kuulluksi tuleminen lisäävät hyvinvointia ja auttavat selviytymään pidempään omassa kodissa. Tätä tukee myös seniorineuvolapalvelujen saaminen osaksi hyvinvointialueiden lakisääteistä perusterveydenhuollon palvelua.

Alueellisten ja kunnallisten vanhusneuvostojen asemaa tulee vahvistaa antamalla niille läsnäolo- ja puheoikeus hyvinvointialueen kokouksissa. Mahdollisuus vaikuttaa riippuu myös ikääntyneiden omasta aktiivisuudesta. Eläkkeellä olevien tulisi sekä asettua rohkeasti ehdolle että äänestää aktiivisesti vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleissa.”