Piirin vaikuttamistyö on erityisesti yhteistyön tekemistä muiden järjestöjen kanssa, vanhusneuvostojen näkyvyyden lisäämistä, koulutustoimintaa sekä omien jäsenten arkielämän kokemusten selvittämistä ja niiden esille tuomista.
Eläkeliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin vaikuttajavastaavana toimii varapuheenjohtaja Marja-Liisa Pylväs, joka on myös Pohjois-Pohjanmaan liiton järjestöneuvottelukunnan jäsen. "Järjestöneuvottelukunta edustaa maakunnassa toimivia järjestöjä Pohjois-Pohjanmaan liitossa tehtävässä aluekehittämistyössä ja toimii viestinviejänä kansalaisten suuntaan" (lähde: Pohjois-Pohjanmaan liiton verkkosivut 13.10.2022).
Pohjois-Pohjanmaalla toimii myös alueellisesti ns. pikku-EETU (Eläkeläiset ry, Kansalliset seniorit ry, Eläkkeensaajat ry, Eläkeliitto), jonka Pikku-EETU:n puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Oulun Eläkkeensaajien Risto Örling Eläkkeensaajista. Piirin edustajana pikku-EETU:ssa on mukana vaikuttajavastaavan lisäksi myös piirihallituksen jäsen Matti Kelloniemi. Viimeaikaisesti pikku-EETU:ssa ovat puhututtaneet mm. tila- ja yhteistyöasiat. Pikku-Eetu lähetti keväällä 2022 aluehallituksen puheenjohtajalle kannanoton siitä, että eläkeläisjärjestöjen kanssa on tehtävä yhteistyötä.
Piirin keskeinen tarkoitus on edistää alueellista ja paikallista yhteistyötä. Lähes kaikissa piirin yhdistyksissä on nimetyt vanhusneuvostoedustajat. He toimivat oman paikkakuntansa vanhus-, vammais- ja/tai seniorineuvostoissa, joiden tarkoitus perustuu kuntalaissa säädettyihin osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin.
Pohjois-Pohjanmaan piirin vanhusneuvostoedustajat:
EL:n Alavieskan yhdistys, Eero Jutila
EL:n Haapajärven yhdistys, Rönkkö Maija
EL:n Haapaveden yhdistys, Sinihalme Veijo
EL:n Hailuodon yhdistys, Sipilä Airi
EL:n Hailuodon yhdistys, Tanskanen Oiva
EL:n Hailuodon yhdistys, Tuhkanen Hannu
EL:n Iin yhdistys, Puolakka Vellamo
EL:n Kempeleen yhdistys, Polvi-Karjalainen Riitta
EL:n Kiimingin yhdistys, Kellokumpu Lahja
EL:n Kiimingin yhdistys, Mikkonen Sirkka-Liisa
EL:n Kuivaniemen yhdistys, Kaakkuriniemi Sinikka
EL:n Kuivaniemen yhdistys, Koskela Pekka
EL:n Kuusamon yhdistys, Riekki Liisa
EL:n Kärsämäen yhdistys, EL:n Pyhännän yhdistys, Parkkila Väinö
EL:n Limingan yhdistys, Paavola Eila
EL:n Lumijoen yhdistys, Marttila Riitta
EL:n Merijärven yhdistys, Majava Kaarina
EL:n Muhoksen yhdistys, Rauhio Eeva-Liisa
EL:n Nivalan yhdistys, Knuuti Sirkka
EL:n Oulaisten yhdistys, Lepola Seija
EL:n Oulun yhdistys, Kärkkäinen Marja-Leena
EL:n Oulun yhdistys, Lämsä Kalevi
EL:n Oulunsalon yhdistys, Seppänen Eeva-Liisa
EL:n Paavolan yhdistys, Laitakari Kristiina
EL:n Paavolan Yhdistys, Rönkkö Martti
EL:n Pattijoen Yhdistys, Ala-Aho Pirjo
EL:n Pudasjärven Yhdistys, Talala Heleena
EL:n Pyhäjoen Yhdistys, Kesti Ritva
EL:n Pyhäjärven Yhdistys, Piippo Taimi
EL:n Raahen Yhdistys, Lumiaho Kauko
EL:n Reisjärven Yhdistys, Ilola Raili
EL:n Siikajoen yhdistys, Härkönen Maritta
EL:n Taivalkosken yhdistys, Meriläinen Marjatta
EL:n Utajärven yhdistys, Seppänen Sisko
EL:n Utajärven yhdistys, Sipola Salme
EL:n Vihannin yhdistys, Talus Helena
EL:n Ylikiimingin yhdistys, Pitkänen Maija
EL:n Ylivieskan yhdistys, Isosalo Helena
Eläkeliiton Pohjois-Pohjanmaan piirissä kysyttiin kevään 2022 aluekokouksilta vaikuttamisesta. Esille nousi erityisesti:
Syksyn 2022 yhdistyskysely
Piiri teki erityisesti jäsenilleen suunnatun kyselyn syksyllä 2022. Sen yhtenä osana kysyttiin erityisesti ikäihmisten palveluiden järjestämisestä. että kuinka niiden arvioidaan toteutuneen omalla alueella. Vastaukset on kerätty koko Pohjois-Pohjanmaan alueelta. Osa vastaajista koki nykyisten palveluiden olevan riittäviä. Vastauksissa useimmiten toistui huoli ja tyytymättömyys pankkipalveluiden supistumisesta sekä palveluiden muuttuminen yhä enemmän vain sähköiseen muotoon. Digipalveluiden käyttöön toivottiin koulutusta. Soteuudistus mietitytti monia. Taksikyytejä toivottiin myös virkistyskäyttöön autottomille ikäihmisille erityisesti niillä alueilla, joilla julkinen liikenne ei toimi riittävällä tasolla. Julkinen liikenne ei kerännyt kehuja. Vanhusten hoitopaikkojen väheneminen mietitytti. Lippujen hankkiminen esim. junaan ja linja-autoon koettiin liian sähköiseksi. Seniorineuvolatoimintaa kehuttiin ja sitä toivottiin laajemminkin. Senioripassia ja harrastusmahdollisuuksia kehuttiin. Teiden kunnossapitoa voisi parantaa.
Tuloksia kannattaa hyödyntää piirin lisäksi yhdistysten omassa vaikuttamistyössä.
