Julkaistu 11.9.2018
Viimeksi päivitetty 25.10.2020
Syksyinen tervehdys!
Nyt on syys - mutta jälleen.....
Syksy on minulle rakas. Syksyn tunnelmassa on jotakin, joka koskettaa syvemmältä ja tuntuu omalta.
Olen saanut palautetta, että olen arjen toiminnassa iloon, kepeyteen ja hymyyn pyrkivä ihminen, mutta sisälläni on toki toinenkin ulottuvuus – kuten ehkä meillä kaikilla?
Syksyn tunnelma tavoittaa jotain tuosta syvemmästä.
Vaikka syksy näyttää kaiken lopulta - kesän kukoistavien lehtien lakastumisen ja talven lepoon sekä pimeyteen laskeutumisen vuoksi, se on minulle aina pikemminkin alku.
Jos alkua ja loppua nyt yleensä elämänkierrossa on edes olemassa.
Ehkä kaiken lakastuminen ja romahtaminen onkin nimenomaan alkupiste, vaikka aistimme johdattavat meitä luulemaan sitä lopuksi?
Elämän voimaan luottaminen onkin ehkä juuri sitä, että vaikkei aisteilla vielä havaitse, pinnan alla kasvu on jo käynnissä?
Oppiin ja kasvuun tarvitaan aina myös lepoa ja sitähän syksy tarjoaa yllin kyllin..
Pukeudutaan villasukkiin ja kynttilänvaloon. Kosketellaan, sulaudutaan ja humallutaan toisistamme
Syksy - minä rakastan sinua, kiitos että tulit!
Pekka Mäkinen
toiminnanjohtaja
