Toiminnanjohtajan turinat!

EROON YKSINÄISYYDESTÄ
Yksinäisyys on yleistä ja kaikenikäiset voivat tuntea yksinäisyyttä. Yksinäisyyttä saatetaan hävetä, ja se voi tuntua pelottavaltakin, eikä siitä välttämättä kerrota. Sen takia siitä pitääkin puhua enemmän.
Ihminen kaipaa toisen ihmisen läheisyyttä. Meillä on tarve tuntea olevamme jollekin tärkeä ja tarve tuntea toinen ihminen läheiseksi ja tärkeäksi. Jokainen kokee joskus ohimenevästi yksinäisyyden tunteita. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko ihmisellä seuraa. Ihminen voi olla yksinäinen, vaikka hänellä olisi paljon ystäviä.
Yksinäisyys on raskasta, sillä jokainen kaipaa ystäviä, toisten hyväksyntää ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yksinäisyys voi olla ahdistavaa ja tuskaista. Myös ryhmän ulkopuolelle jääminen satuttaa, jos tuntee, ettei kelpaa tai tule hyväksytyksi.
Tärkeää on hyväksyä itsensä ja olla itsensä paras kaveri.

Millaista yksinäisyys voi olla?
Yksinäisyys voi olla tilapäistä tai pitkäaikaista. Joskus se liittyy johonkin tilanteeseen. Ohimeneviä yksinäisyyden tunteita on jokaisella. Yksinäisyyteen voivat vaikuttaa niin sisäiset kuin ulkoiset syyt. Sisäisiä syitä ovat esimerkiksi persoonallisuuden piirteet kuten ujous, ulkoisia tekijöitä voivat olla vieras asuinympäristö tai kiusaaminen.
Yksinäisyys voi olla myös sosiaalista tai emotionaalista. Sosiaalinen yksinäisyys johtuu sosiaalisen verkoston puutteesta tai siitä, ettei koe kuuluvansa mihinkään ryhmään. Emotionaalinen yksinäisyys puolestaan johtuu siitä, ettei ole ketään läheistä ystävää, jonka kanssa voisi puhua mistä tahansa. Se voi johtua myös läheisen suhteen menettämisestä.

Yksin oleminen ja yksinäisyys eri asioita
Yksin oleminen ei aina merkitse yksinäisyyttä, vaan yksin oleminen ja yksinäisyyden kokeminen ovat eri asioita. Jokainen voi kaivata joskus omaa rauhaa tai aikaa olla yksin. Vapaaehtoinen yksinolo antaa mahdollisuuden itsetutkiskeluun ja tukee itsenäisyyttä, mutta negatiivinen yksinolo eli yksinäisyys on ahdistavaa.
Myös parisuhteessa voi kokea yksinäisyyttä. Parisuhteen ajatellaan tarjoavan läheisyyttä, rakkautta ja tukea. Jos nämä puuttuvatkin suhteesta, yksinäisyys voi tuntua vielä raskaammalta ja ahdistavammalta.

Mihin yksinäisyys voi liittyä?
Yksinäisyys johtuu usein jonkin tärkeän suhteen katkeamisesta. Koronan lisäksi taustalla voi olla muun muassa paikkakunnalta muutto, kuolema tai avioero. Esimerkiksi avioero johtaa helposti siihen, että monet totutut yhdessäolokuviot muuttuvat – vaikkapa siten, että eronneet eivät saa enää kutsua tuttavaperheeseen kylään. Useimmiten tällainen yksinäisyys voidaan voittaa, ja elämään tulee muuta sisältöä ja uusia sosiaalisia kontakteja.

Yksinäisyys voi liittyä muun muassa:

• masennukseen

• ahdistukseen

• opiskeluvaikeuksiin

• heikkoon itsetuntoon ja itsearvostukseen

• sopeutumisvaikeuksiin

• uusien tilanteiden pelkoon

• uuteen elämäntilanteeseen

Mikä avuksi?

Tärkeää on hyväksyä itsensä ja olla itsensä paras kaveri. Vertaistuki, yksinäisyydestä puhuminen ja siitä kirjoittaminenkin voivat helpottaa oloa. Uusia ystäviä voi löytää muun muassa Eläkeliiton harrastusten parista, kerhoista, yhdistyksistä tai verkkoyhteisöistä, naapureista, lemmikkieläimistä ja vapaaehtoistoiminnasta.
Sosiaalinen media voi tarjota uusia kontakteja, mutta toisinaan virtuaalinen maailma voi myös lisätä yksinäisyyttä, sillä siitä puuttuu fyysinen kohtaaminen. Tärkeää on olla itse aktiivinen ja etsiä toisten seuraa, vaikka se ei ole helppoa.
Yksin elämisen voi nähdä myös mahdollisuutena, ja joillekin se on tietoinen valinta. Yksin elävällä on usein paljon omaa aikaa, jota voi käyttää hyödyksi. Voi tehdä käsitöitä, askarrella tai opetella vaikka jonkin uuden taidon, kuten vieraan kielen. Tekeminen ja toimiminen on tärkeää. Se luo parhaassa tapauksessa vuorovaikutusta ihmisten kesken aivan luonnollisella tavalla.
Jos kaipaat kuuntelijaa tai keskustelijaa tai vinkkejä yksinäisyydestä eroon pääsemiseksi, me Eläkeliiton vapaaehtoiset autamme mielellämme.

Apua saa myös esim.:
Valtakunnallinen mielenterveysneuvonta, puh. 0203 91920
Maksuton vertaistukipuhelin, puh. 0800 177599

Pidetään huolta toisistamme!

Pekka Mäkinen

toiminnanjohtaja