Pohjois-Karjala
Yhteystiedot
Puheenjohtaja
Seppo Kotilainen
040 016 1390
seppo.kotilainen@hotmail.fi
Heinävesi
Toiminnanjohtaja
Marja-Leena Räsänen, puh 0400271453
Pykäliköntie 173, 82200 Hammaslahti
12leena03@gmail.com
Kilpailun järjestää POHJOIS-KARJALAN PIIRI JA SEN TOTEUTTAA PYHÄSELÄN METSÄSTÄJÄT
Osallistua voi, kun olet jonkun eläkeliiton yhdistyksen jäsen, tai liityt jäseneksi ennen kilpailua kilpailupaikalla.
Kilpailupaikalla osallistumismaksu on +5€
31.5 mennessä ilmoittautuneilla on osallistumismaksu 20€/laji
Lähetä nimesi ja mihin lajiin osallistut osoitteella: pohjois-karjala@elakeliitto.fi
Maksat osallistumismaksu tilille FI98 5770 0540 1024 20 Viite 3162
Eläkeliiton valtakunnallisten metsästysammuntamestaruuskilpailuiden säännöt
Eläkeliiton metsästysammuntakilpailuissa noudatetaan Suomen Metsästäjäliiton julkaisemia, kulloinkin voimassaolevia sääntöjä http://www.metsastajaliitto.fi/?q=node/117 ja muita järjestäjien antamia ohjeita. Ikäsarjat 60-70, 70- 80 ja 80-vuotta.
Metsästyshirvi
Metsästyshirvi on metsästysammuntojen toinen luodikkolaji metsästysluodikon lisäksi. Nimensä mukaisesti metsästyshirvi on suunniteltu hirvenmetsästäjien tarpeita ajatellen. Lajissa ammutaan sekä liikkuvaan että paikallaan olevaan hirvenkuvaan.
Metsästyshirviammunnassa ammutaan suurikokoiseen hirvitauluun, joka on kiinnitetty liikkuvaan rataan. Taulun hirvikuva on kaksipäinen, eli hirvi voi ”juosta” molempiin suuntiin. Taulun tähtäysrenkaissa kympin halkaisija on 11 cm ja ykkösen 65 cm. Hirvitaulua liikutetaan eli juoksutetaan radalla, jossa ampuma-aukon leveys on noin 23 m ja juoksuaika noin 4,4 sekuntia. Ampumamatka on 100 m.
Hirviammunnassa kaksi kilpailijaa ampuu samanaikaisesti. Ampuma-asento on pystyasento ilman tukea. Ensin ammutaan neljä laukausta seisovaan hirveen ja sitten kuusi laukausta juoksevaan hirveen.
Seisovaan hirveen ammuttaessa hirvitaulu on ampuma-aukon keskellä ja neljän laukauksen ampumiseen on aikaa 60 sekuntia. Juoksevan hirven ammunta suoritetaan kertalaukauksina, kolme juoksua oikealta vasemmalle ja kolme vasemmalta oikealle. Jos ohjelmassa on loppukilpailu, siinä ammutaan kymmenen laukausta juoksevaan hirveen. Sijoituksen ratkaisee seisovan ja juoksevan hirven yhteenlaskettu pistemäärä.
Ammunnassa käytetään keskisytytteistä patruunaa ampuvaa asetta, jonka luodin läpimitta on vähintään 6,5 mm. Sarjoissa S15 ja S17 kilpailevat nuoret voivat ampua pienoiskiväärillä. Aseen paino on enintään 6 000 g varusteineen, laukaisuvastus vähintään 1 000 g ja tähtäinlaitteet vapaat. Aseessa ei saa olla hihnaa. Itselataavan aseen käyttö on kielletty. Äänenvaimentajan käyttö on sallittua, ja vaimentimilla varustetut aseet ovatkin tulleet viime vuosina varsin suosituiksi ampujien keskuudessa. Räjähtävien ja alikaliiperiluotien samoin kuin valojuovapatruunoiden käyttö on kielletty.
Vaatetuksena ammunnassa käytetään normaaliin tai metsästyskäyttöön soveltuvia asusteita. Ns. ampujan varustuksesta ovat sallittuja ampujantakki, -käsineet ja -jalkineet. Samaa asetta, tähtäinlaitetta, vaatetusta ja varustusta on käytettävä koko kilpailusuorituksen ajan.
Kaikki ampumista helpottavat keinot ovat kiellettyjä, sillä ne ovat metsästysammunnan henkeä vastaan. Metsästysammuntalajien perimmäisenä ajatuksena on harjoittaa metsästäjiä maastossa tapahtuvia metsästystilanteita varten.
Metsästysluodikko
Metsästysluodikko jäljittelee luodikolla tapahtuvaa kanalinnun metsästystä. Lajissa ammutaan paikallaan olevaan metsonkuvaan sekä seisten että makuulta, aivan kuin esimerkiksi koiran haukussa olevaa kanalintua metsästystilanteessa.
Metsästysluodikkoammunnan taulussa on viisi metsokuviota ja kohdistustäplä. Kilpailusuoritus ammutaan useamman kilpailijan erissä, ja ennen kilpasarjoja sallitaan kaksi koelaukausta kohdistustäplään mistä asennosta tahansa. Kilpailu käsittää kaksi viiden laukauksen sarjaa. Ampumaaika sarjaa kohti on kaksi minuuttia. Ensimmäinen sarja ammutaan makuulta ja toinen sarja pystyasennosta. Molemmissa asennoissa ainoastaan hihnatuen käyttö on sallittu. Ampumamatka on 100 metriä.
Jos ohjelmassa on loppukilpailu, siinä ammutaan kaksi viiden laukauksen sarjaa pystyasennosta. Ensimmäisen sarjan ampumiseen on aikaa kaksi minuuttia. Toinen loppukilpailusarja ammutaan laukaus kerrallaan, ja laukauksen ampumiseen on aikaa 30 sekuntia. Sijoituksen ratkaisee sarjojen yhteenlaskettu pistemäärä.
Aseen tulee olla keskisytytyspatruunaa ampuva metsästykseen hyväksytty ase. Aseen paino on enintään 6 000 g varusteineen, laukaisuvastus vähintään 1 000 g ja tähtäinlaitteet vapaat. Äänenvaimentajan käyttö on sallittu. Itselataavan aseen, räjähtävien ja alikaliiperiluotien samoin kuin valojuovapatruunoiden käyttö on kielletty, muuten patruuna on vapaa. Aseessa saa käyttää enintään 40 mm leveää hihnaa, joka on kiinnitettynä molemmista päistään tukin alapinnalle.
Vaatetuksena ammunnassa käytetään normaaliin tai metsästyskäyttöön soveltuvia asusteita. Ns. ampujan varustuksesta ovat sallittuja ampujantakki, -käsineet ja -jalkineet. Samaa asetta, tähtäinlaitetta, vaatetusta ja varustusta on käytettävä koko kilpailusuorituksen ajan. Luodikon hihnaa ei saa kiinnittää hihaan eikä se saa kiertyä käsivarren ympärille yhtä kierrosta enempää.
Kaikki ampumista helpottavat keinot ovat kiellettyjä, sillä ne ovat metsästysammunnan henkeä vastaan. Metsästysammuntalajien perimmäisenä ajatuksena on harjoittaa metsästäjiä maastossa tapahtuvia metsästystilanteita varten.
KILPAILUSSA ON VAIN NÄMÄ KAKSI LAJIA
--------
Metsästyshaulikko
Metsästyshaulikkoammunta sopii erinomaisesti esimerkiksi sorsa- tai kyyhkysjahtien harjoitteluun. Kiekot lentävät aina radan poikki vaihtelevilla etäisyyksillä ampujasta, aivan kuin ohi lentävät riistalinnut.
Metsästyshaulikkoammuntaa suoritetaan skeetradalla, jossa on kaksi heitinkoppia (korkea ja matala) ja kahdeksan ampumapaikkaa. Rikottavia kiekkoja on kaikkiaan 25 kappaletta, ja ne ammutaan yksi kerrallaan. Ampumamatka vaihtelee tavallista metsästystilannetta mukaillen siten, että lähimmillään kiekon voi rikkoa noin viiden metrin päästä ja kauimmillaankin ampumamatka on enintään noin 36 metriä.
Jokainen kiekko lähtee heittimestä vasta ampujan pyynnöstä. Heittimessä on ajastin, jonka vaihteluraja on nollasta kolmeen sekuntiin, eli kiekko lähtee heti, tai vasta enintään kolmen sekunnin kuluttua pyynnöstä.
Aseeksi sopii parhaiten kaksipiippuinen haulikko, mutta seuran kilpailuissa ja ampumaharjoituksissa voi ampua myös yksipiippuisella aseella. Lyhyen ampumamatkan vuoksi haulikon piipuissa ei juurikaan tarvita supistuksia, vaan ammuntaan soveltuu parhaiten sylinteripiippuinen tai korkeintaan hiukan supistettu, eli niin sanottu parannetulla sylinteripiipulla varustettu haulikko.
Metsästystrap
Metsästystrap on metsästysammuntojen toinen haulikkolaji metsästyshaulikon lisäksi. Metsästystrap on suunniteltu esimerkiksi metsäkanalintujen metsästäjien harjoituslajiksi, sillä kiekot lähtevät aina ampujan edestä ja poispäin ampujasta, aivan kuin maasta kaikkoava kanalintu
Kilpailussa rataan kuuluu viisi rinnakkaista ampumapaikkaa, joista kunkin etupuolella, noin 10 metrin päässä, on kiekonheitin. Kultakin ampumapaikalta kilpailija ampuu aina viisi kiekkoa, eli yhteensä 25 kappaletta. Kiekot heitetään ampujan pyynnöstä. Kiekot lähtevät ampujasta poispäin vaihdellen enintään 60 asteen levyisellä sektorilla, jonka heittimen sivuliikemoottori saa aikaan. Kutakin kiekkoa saa ampua vain kerran.
Trap-ammunta ei vaadi minkäänlaista erikoisasetta. Se onnistuu erinomaisesti aivan normaalilla metsästyshaulikolla, jossa on esimerkiksi puolisuppea piippu. Aseeksi käy myös yksipiippuinen haulikko, itselataava haulikko tai pumppuhaulikko. Aseen saa ladata vain yhdellä patruunalla kerrallaan.
Hirvikävely
Hirvikävely on hirvenjuoksun sovellus. Suoritus koostuu kolmesta osasuorituksesta: kävely, matkan arviointi maastossa olevaan hirvikuvioon (4kpl) sekä ammuntaan hirvitaulun keskiöön (10 laukausta). Arvioinnista ja laukauksista lasketaan pisteet, kävelyaikaa ei pisteytetä