Yhteystiedot
Puheenjohtaja Mauri Myllykangas
0400 777 347
mauri.myllykangas(at)kotinet.com
Sihteeri Seija Lepola
044 5472 344
seija.l(at)outlook.com
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Etälääketieteen keskus, Terveyden ja Sairaanhoidon
palvelualue, Ikäihmisten palvelualue ja OYS Geriatrian ja Yleislääketieteen keskus yhteistyössä
käynnistävät marraskuussa Kotihoidon terveyspalveluiden laadunparannusprojektin. Siihen
liittyen Eläkeliitto Oulaisten yhdistys esittää näkemyksensä säännöllisen kotihoidon
terveyspalvelujen kehittämisestä.
Keskeiset kehittämishaasteet tällä hetkellä
Pätevää henkilökuntaa on vaikea saada ja sitä on liian vähän työmäärään verrattuna, koska
mitoitus puuttuu. Yhtä hoitajaa kohti on liikaa asiakkaita, mikä luo kiireen ja paineen työhön.
Kotihoidossa on liian huonokuntoisia asiakkaita, jotka kuuluisivat ympärivuorokautisiin
hoivakoteihin. Heille ei ole oikeaa paikkaa tarjolla tai he jonottavat sitä kotihoidossa.
Ympärivuorokautisia hoitopaikkoja on liian vähän ja suunnitelmien mukaan niitä vähennetään
entisestään.
Lääkärin tuki kenttätyön hoitajille on liian vähäistä ja virka-ajan ulkopuolella jopa olematonta.
Tämä aiheuttaa turvattomuutta, turhia päivystyskäyntejä, ambulanssikuljetuksia ja
vuodeosastojaksoja, jos sellainen paikka jostakin maakunnan alueelta löytyy. Pahimmassa
tapauksessa asiakas kiertää rinkiä koti - päivystys – vuodeosasto useita viikkoja, jopa kuukausia.
Kotisairaalatoimintaa aloitellaan nyt useilla alueilla, mutta se vaatii vielä voimakasta rahallista
panostusta, pätevää henkilökuntaa ja kehittämistoimintaa. Jos ympärivuorokautisia hoitopaikkoja
aiotaan vähentää, on kotisairaala ja muut korvaavat palvelut saatava sitä ennen toimimaan.
Kehittämistoiminnassa otettava huomioon:
Henkilökunnan määrä ja pätevyys
Kotihoitoon tulee luoda toimiva henkilökuntamitoitus, jossa määritellään hoitajien ja avustajien
määrä hoidettavia kohti, ottaen huomioon asiakkaiden hoidon ja huolenpidon tarve. Henkilöstön
koulutustasoon tulee kiinnittää huomiota ja vastuuhoitajalla pitäisi olla opistotasoinen tutkinto.
Henkilökunnan tulee toimia tiimeinä, jolloin työntekijöiden vaihtuvuus asiakkaan luona saadaan
pienemmäksi. Näin vakituiset työntekijät ja sijaiset tulisivat asiakkaalle tutuiksi.
Suunnitelmallisuus ja vaikuttavuus
Vanhusten kotihoitoa tulisi kehittää ennalta ehkäisevään suuntaan. Silloin voidaan
hoitotoimenpiteet kohdentaa paremmin ja vanhus pystyisi asumaan kotona pidempään.
Vanhuksen ja hoitajan välisen hoitosuhteen tulisi olla pitkäkestoista, jolloin muutokset hoidon
tarpeessa tulisivat huomioiduksi. Tämä edellyttää omahoitajan ja lääkärin nimeämistä vanhukselle.
Nyt kotihoidossa työskentelevien koulutustausta ja työkokemus on hyvin erilaista. Olisi tärkeää,
että opistotasoisen koulutuksen saanut hoitaja tekisi vanhukselle hoidon määrityksen kerran
kuukaudessa. Vanhukselle tulisi nimetä oma hoitaja ja omalääkäri. Säännöllisen kotihoidon
asiakkaille tulisi laatia selkeä hoidon ja kuntoutuksen suunnitelma aikatauluineen ja tavoitteineen
heti arviointijakson jälkeen. Vaikuttavuus toimisi hyvänä mittarina.
Lääkärin työpanos ja etälääkärituki virka-ajan ulkopuolella
Kotihoito tarvitsee henkilökunnalleen lääkärin tuen ympäri vuorokauden. Erityisen tärkeää se on
virka-ajan ulkopuolella eli iltaisin, öisin ja viikonloppuisin, kun asiakkaan voinnissa tapahtuu
äkillisiä muutoksia. Tällöin etälääkärin tuki vähentää merkittävästi yhteispäivystyksen ja
osastohoidon tarvetta, nopeuttaa avun saantia ja vähentää ambulanssikyytien tarvetta.
Apuvälineet ja tukipalvelut
Hoidon ja kuntoutuksen suunnitelmaan tulisi sisällyttää kotona tarvittavat apuvälineet niin
asiakkaalle kuin hoitohenkilökunnallekin. Erityisesti tulisi kiinnittää huomio asiakkaan
omatoimisuutta ja hyvinvointia lisääviin välineisiin ja laitteisiin, myös digitaaliseen yhteydenpitoon
ja sosiaalisen suhteiden ylläpitoon.
Tukipalveluista tärkeimmät ovat ateria- siivous- ja turvapuhelin palvelut. Lisäksi asunnon
muutostöiden tarve tulisi ottaa huomioon. Esim. kynnysten poistaminen, ovien leventäminen ja
luiskien rakentaminen lisää asiakkaan omatoimisuutta ja vähentää huolenpidon tarvetta. Tärkeää
on myös, että hoitohenkilökunta pääsee jouhevasti asiakkaan luo. Tämä vaatii talvella lumien
poistamista omakotitalojen pihaliittymistä ja muutenkin teiden ja pihojen kunnossa pitoa
kaupungin/kunnan toimesta.
Kotien olosuhteet ovat usein hyvin haasteelliset ja vaativat suuriakin ja kalliita muutostöitä, jos
hoito voidaan toteuttaa potilaan, hoitajien ja omaisten kannalta tarkoituksenmukaisesti ja turvalli-
sesti. Ei vain rakenteelliset seikat, vaan myös ruoka-, puhtaus- ja kodinhoidon palvelut on järjestet-
tävä huonokuntoisille potilaille. Taloudelliset haasteet ovat ilmeisiä monien potilaiden kohdalla
myös kotona.
Seniorityyppiset asumismuodot helpottavat yksin asuvien vanhusten tilannetta, koska ne luovat
yhteisöllisyyttä ja turvaa. Senioritalossa voidaan helpommin järjestää myös yhteistä toimintaa ja
harrastusmahdollisuuksia. Vanhusta ei saa vastoin hänen omaa tahtoaan siirtää hoitoon
kotikunnan ulkopuolelle.
Kylätalkkarit helpottaisivat haja-asustusalueella asuvien vanhusten arkea. Kylätalkkarin palveluja
voisi olla esimerkiksi lumityöt, nurmikon leikkaaminen ja pienet rakennuksen kunnossapitotyöt.
Kaikki vanhukset eivät tarvitse sairaanhoidollisia toimenpiteitä, seurannan pitää kuitenkin toimia
ja apua tarvittaessa saatavilla.
Tiedon kulku ja yhteistyö
Yhteistyö omaisten kanssa on kotihoidossa erityisen tärkeää. Ajantasaisen tiedon tulee kulkea
jouhevasti asiakkaille, omaisille ja henkilökunnalle. Hoitosuunnitelmat on tarkistettava määräajoin
ja aina hoitotarpeen muututtua.