Hyppää sisältöön
Logo
Eläkeliiton sivuille Uusimaa
Valikko
  • Hyvinkää
  • Tapahtumat
  • Toiminta
  • Ajankohtaista
  • Kuvagalleria
  • Yhteystiedot
  • Liity
Paperilehvät

Kuukauden palsta 2022

Eläkeliiton Hyvinkään yhdistyksen toiminnasta

Murupolku

  1. Etusivu
  2. Kuukauden palsta 2022

JOULUTERVEHDYS TEILLE HYVÄT JÄSENET!

Jouluun ensimmäiseen jälleen matkaa teen.

Sukupolvien saattoon meidät liittää saa.

Ikiaikojen taa sydän taas haluaa,

juhlaan suurimman aattoon kun hiljentyy maa.

(Ikiaikojen taa Pekka Simojoki)

Olemme vuoden loppupuolella. Tämä vuosi on ollut myllerrysten aikaa.  Sodan varjo on Euroopan yllä.

Pandemia on vielä seurassamme ja näyttää laantumisen merkkejä. 

Energian saatavuudelle meille voi tulla haasteita tulevana vuonna.

Meillä on hyvä, kaunis ja toimiva kotimaa.  Siksi saamme olla kiitollisia Suomen turvallisuudesta tänään ja huomenna.

Nyt ihailemme lumista kaunista luontoa, joka ympäröi meitä.  Voimme kukin omien mahdollisuuksien mukaan toteuttaa talvisia liikuntoja.

Hyvät jäsenet

Tänä vuonna olemme saaneet kokoontua tilaisuuksiin ja olla toistemme seurassa.

Ilolla olen seurannut iloisia ja vapautuneita jäseniämme.

Meidän toimintamme on rakennettu teitä varten ja olemme saaneet nauttia toistemme läsnäolosta,

Minä toivotan teille Rauhallista ja Hyvää Joulunaikaa!

Aino

 

 

 

 

TIETÄJÄT MATKALLA

Itämaan tietäjät ovat jo matkalla.  He ovat matkalla Betlehemiin.  He tahtovat löytää kuninkaan. Missä se juutalaisten kuningas on?  Me olemme nähneet hänen tähtensä.

Raamatun joulukertomus ei ole tietellisen tarkka.  Kuitenkin käy ilmi, että tietäjät tulivat jostain kauempaa, heidän matkansa kesti useita päiviä.

Joulun alla, adventin aikana mekin olemme samalla matkalla.  Matkalla kohti joulua, päivä päivältä lähempänä suurta juhlaa.

Millaista matkalla olo on?  Kun vielä olemme kulkemassa, kun odotuksemme ei vielä ole täyttynyt?  Millaista on meidän matkamme kohti  joulua, millaista oli tietäjien matkanteko?

Adventtiaika ja joulunaika on myös meille valmistautumisen ja odotuksen aikaa.  Harvoin taitaa meille olla mahdollista yhtä perusteellinen valmistautuminen kuin tietäjille, jotka saivat  virittää aivan koko olemuksensa kuninkaan kohtaamista varten.  Samaa mekin kuitenkin kaipaamme, tuota oikeaa joulumieltä sydämeemme, joulurauhan ja oikean jouluilon tunnetta.  Tietäjät olivat varanneet Jeesukselle kalliita lahjoja.  He oikein avasivat arkkunsa ja antoivat Jeesukselle kultaa, suitsuketta ja mirhaa.  Mikä taivaanlahja tuolle köyhälle perheelle.

Sinulla  ja minulla ei ole annettavana samanlaisia lahjoja.  Jeesus ei niitä myöskään tarvitse.

Meidän lahjamme suurelle kuninkaalle, seimen lapselle, on juuri tuo odottava ja yksinkertainen, joulumieltä kaipaava sydän. Kun tietäjät tapasivat Jeesuksen, heidät valtasi suuri ilo.  Samanlainen ilo kuuluu meillekin, joulun odottajille.  Ilo annetaan meille, joilla on tuotavana oma odotuksemme ja kaipauksemme.  Tuo oikea joulumieli, joka syntyy siitä, että on saanut kohdata hänet, jonka tähti valaisee koko maailman ja minunkin elämäni, Jeesuksen, maailman Vapahtajan.

Hyvinkään seurakunta toivottaa Rauhallista Joulua ja siunausta vuoteen 2023!

Virpi Koivisto, kappalainen, vt.kirkkoherra 

 

 

ADVENTTI TUO JOULUN  ODOTUKSEN

Joulu on monelle suomalaiselle edelleen yksi vuoden tärkeimmistä juhlista.  Se on erittäin vanha juhla, joka on kautta koko kristityn maailman arvokkain juhlanviettopäivä. Suomalaisista jouluperinteistä monet ovat säilyneet samoina jo vuosikymmenien jopa vuosisatojen ajan, ja moni suomalainen haluaakin säilyttää omat rakkaat perinteensä myös sukupolvilta toisille.  Perinteisiin on kuulunut koko historiansa ajan runsaat ateriat, jotka maatalousyhteiskunnassa tuotettiin pääasiallisesti itse.

Elämme juuri nyt adventin aikaa ja joulun odotus täyttää mielemme.  Adventti-sana juontuu latinankielisestä ilmaisusta adventus Domini, Herran tuleminen.  Kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventista, joka sijoittuu marraskuun loppuun tai joulukuun alkuun.  Adventtiaikaan kuuluu neljä sunnuntaita. Niillä jokaisella on oma teemansa.  Monessa kodissa otetaan ensimmäisenä adventtina esiin kynttelikkö ja siihen neljä kynttilää.  Tapana on sytyttää kynttilä yksitellen jokaisena adventtisunnuntaina.

Jouluaatto on joulun odotetuin päivä. Yhdeksi perinteisimmäksi juhlavaksi tavaksi jouluaattona on muodostunut joulurauhan julistus puolen päivän aikaan Turun Vanhalla Suurtorilla.  Kyseesä on perinne, joka on toistunut 1600-luvulta lähtien ja jonka tarkoituksena on saada ihmiset kunnioittamaan juhlapyhiä omalla asiallisella käytöksellään.

Olemme niitä ikäluokkia, että muistamme "Taatan" eli kirjallisuuden Nobel palkitun Frans Emil Sillanpään lukevan radiossa joulupakinoitaan vuodesta 1945 alkaen kuolemaansa asti vuoteen 1963.  Niistä kuunteluhetkistä on jäänyt pysyvä muisto, sillä ne joulupakinat olivat koko jouluisen radio-ohjelmiston kohokohtia.  Televisioita ei vielä ollut kuin harvoilla. Taata kuvaili lapsuutensa jouluja mestarillisin tavoin. Kertojana hän oli hyvin pidetty ja arvostettu persoona.  Muistan hyvin miten tärkeää se Taatan puhe oli meidän lapsuuden perheessä.

Aatto sisältää useimmille myös hautausmailla vierailun, jonka tarkoituksena on muistaa jo joukostamme poistuneita läheisiä.  Rakkaittemme haudoilla kynttilän sytyttäminen illan pimetessä liittää meidät symbolisesti menneiden sukupolvien pitkään ketjuun.  Sytyttämällä kynttilät haudoilla haluan kunnioittaa oman sukuni historiaa, josta oman elämäni historia on yksi pala sukupolvien ketjussa.  Siinä on rakkautta ja lämpöä, surua, menetyksiä ja kipujakin.  Maa on niin kaunis virren sanat saa miettimään ajan kulkua ja sitä, kuinka miespolvet toisensa jälkeen vaipuvat unholaan.

Rakastettava satuhahahmo Nalle Puh toteaa satukirjassa:"Parasta ei ole hunaja, vaan hetki ennen kuin saa hunajaa".  Samoin voi sanoa, että parasta on joulun odotus, ainakin lapsille ja meille lapsenmielisille.

Joulumaa on muutakin kuin pelkkää toiveunta

Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta

Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä

Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä

Kiitän Sinua kuluneesta vuodesta ja toivon Sinulle rauhallista ja tunnelmallista joulun aikaa!

Sirkka Kalteva

 

 

KÄSITYÖKERHON KUULUMISIA

Suunnnittelemme yhdessä mitä tekisimme

Askartelimme paperilehvät rautalangasta ja paperinarusta - hienoja töitä tuli!

Yhdessä mietimme, mitä seuraavaksi tekisimme

Joulu lähestyy, eikös tehdä  tonttuja ja lankatyttöjä? Jokaiselle tuli kauniita ja erilaisia!

Käymme Tampereella kädentaitomessuilla, josko sieltäkin löytyisi uutta harrastetta!

Ensi vuonna olemme Kädentaitokerho!

Tervetuloa askartelemaan parittoman viikon keskiviikkona  klo 12.30 -14.30  (vuonna 2023 klo 12.30 - 15.00)!

ANNA ALHONEN

Askartelu  Askartelu Askartelua

 

ELÄKELIITON UUDENMAAN PIIRI

Hyvinkään yhdistys ry

Kannanotto

Eläkeläisyhdistysten toiminnan tarkoituksena on jäsentensä hyvinvoinnin edistäminen.

Myös kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa  hyvinvointia, vaikka sote-palvelut siirtyvätkin hyvinvointialueelle vuoden 2023 alussa.  Yksi keskeisimmistä kumppaneista tässä työssä ovat 3. sektorin toimijat: järjestöt, yhdistykset ja seurat.  Uudistuksen myötä järjestöt rakentavat uudenlaista yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa.

Sote-uudistuksen lainsäädäntö edellyttää kunnilta ja hyvinvointialueelta tukea järjsetöille.  Molempien on edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Säädöskohtaisissa perusteluissa järjestöjen  tukeminen tarkoittaa esim. avustuksia ja toimitilojen luovuttamista järjestöjen käyttöön.

Kuntien taloudellinen tilanne, niiden kiinteistökehitystoiminta ja energiahintojen nousu tuovat epävarmuutta rahoitusavustuksiin. Näisä seikoista huolimatta eläkejärjestöt ovat hyvinvointia lisäävä kolmas sektori kunnille, joiden toimintaa kuntien tulee tukea.

Eläkeliiton Hyvinkään yhdistys ry on huolissaan yhdistyksen käytettävissä olevista toimitiloista ja kustannuksista.

Eläkeliiton Hyinkään yhdistys ry:n vaatimuksena on asiallisten tilojen käyttöoikeus sekä niiden maksuttomuus.

EL Hyvinkään yhdistys ry

Hallitus

 

 

Arvoisat lukijat!

"Taas syksy on, on ja lokakuu Koivikon lehdet kellastuu," laulaa Irvin Goodman ajankohtaisella vain Elämää levyllään.

Terveiset Kuusamosta, täällä tällä hetkellä ruska jo loppupuolella ja lehdet isolta osaltaan jo pudonneet.  Olen käynyt Kuusamon maisemissa jo parikymmentä vuotta.  Alkuaikoina entisten työkaverien kanssa kananlintumetsällä.  Nyt jo kuutisen vuotta vaimon kanssa ruskaretkellä ja sen lisäksi vielä eri reissulla perinteisellä metsästysretkellä, kaverit ovast samat, kaksi meistä on siirtynyt jo autuaaimmille metsästysmaille. Kuusamon maisema on minulle todellinen rauhoittumispaikka.  Näinä koronavuosina varsinkin voi oleskella rauhassa törmäämättä muihin ihmisiin.  Metsässä voi valita reittinsä mielensä mukaan.

Eilen kävimme jälleen ihastelemassa Kuusinkijokea ja sen jylhiä penkereitä, hyvin hoidetulla laavulla oli mukava tulistella ja nauttia kahvista ja grillimakkarasta kuunnellen joen kohinaa.  Etelän ihmisenä ihmettelee joka vuosi, kuinka hyvin nuo laavut ja nuotiopaikat säilyvät vaikka kesäisin noitten jokien varsia kiertää tuhansia kalastuksen harrastajia.  Täällä osataan kunnioittaa luontoa ja toisten työtä viihtyvyyden hyväksi.  Eilisellä retkelläkin saimme ihailla maisemien lisäksi kahta ukkometsoa ja lukuisia poroja.

Pari sanaa on pakko kirjoittaa Ruka- keskuksesta.  Sinä aikana, kun olen täällä aikaani viettänyt Ruka on kasvanut valtavasti.  Hotelli ja mäet ovat toki olleet kauan, mutta mökkikyliä on noussut ympäristöön kuin sieniä sateella.  Voisi ajatella, että se on jo pienikokoinen kaupunki.  Itse en juurikaan tuolla viihdy, kerran reissussa tulee käytyä tarkastamassa uudet rakennukset.  Rukalla avataan ensimmäinen rinne yleensä lokakuun puolivälissä, tosin se tehdään viime-talvisesta lumesta, jota on säilötty rinteeseen.  Oma majoituksemme sijaitsee pienen Pulkkajärven rannalla.  Eilen sai iloita nuoren pojan kalansaaliista, nappasi kolmen kilon hauen virvelillä iltahämärissä. Oli poika syystäkin ylpeä.  Itse en vielä ole järvelle kerennyt kun ei pidä kiirettä mihinkään.  Illalla kävimme vielä kärventämässä makkaraa rannan kodassa ja nauttimassa pimeässä tuleen tuijotuksesta.  Tänä vuonna kanssamme  on yksi tyttäristämme kahden pienen koiran kanssa.  Koirat viihtyvät myös hyvin näissä maisemissa, vaikka lenkkeillessä ei juurikaan pääse eteenpäin, kun pientareilla erilaiset hajut ovat kiinnostavia.

Näissä maisemissa mieli lepää ja vaellella voi juuri sen verran kun itse haluaa, ei ole pakkoa mihinkään.  Ilmat ovat tällä kertaa olleet pilvisiä, mutta niin kuin elämässäkin, aina se aurinko jossain välissä pilkistää.

Aurinkoista ja sateetonta lokakuuta kaikille!  Toivottelee  Juhani Skyttä

  

 

 

Minäkö Eläkeliiton yhdistyksen vapaaehtoiseksi?

Niin, miksipä et juuri Sinä?

Menneet koronavuodet ovat eristäneet monia meistä omiin koteihinsa ja sen seurauksena on tullut tunne, että on yksinäinen, ja on tullut arkuus palata normaaliin kanssakäymiseen kodin ulkopuolella.  Joku taasen on voinut jäädä niin sanotusti neljän seinän sisälle omien fyysisten voimien ehdyttyä tai muiden  elämässä sattuneiden tapahtumien vuoksi. Yksinäisyteen on monia syitä. Ihminenhän voi olla myös yksinäinen, vaikka hänen ympärillään olisi kuinka paljon toisia ihmisiä. Niin kuin Hollannin kuningatar Vilhelmiina sanoi aikoinaan:"Olen yksinäinen, mutta en yksin."

Moni kaipaa toista ihmistä piipahtamaan silloin tällöin vaikkapa kysymään, mitä sinulle kuuluu tänä päivänä, kaivataan kuuntelijaa ja keskustelijaa.  Moni taasen on vailla ulkoiluttajaa, toista ihmistä tueksi kauppareissuille ja erilaisiin tapahtumiin jne.

Eläkeliiton yhdistysten vapaaehtoiset eli apuset auttavat ja tukevat erilaisissa elämäntilanteissa olevia kanssaihmisiä. 

Eläkeliiton vapaaehtoistoiminnan muotoja ovat mm. kotivierailut, puhelinsoitot juttuseuraa kaipaaville, vierailut esim. palvelutaloihin, nettiopastajatoiminta, eronneiden tai leskien tukihenkilönä toimiminen sekä lisäksi paljon muuta.  Mahdollisuuksia toimia vapaaehtoisena on monia.

Eläkeliiton yhdistykset tekevät omilla paikkakunnillaan yhteistyötä toisten vapaaehtoistoimintaa tekevien järjestöjen kanssa kartoittaakseen ja löytääkseen ystävää tarvitsevat.  Me jokainen voimme myös itse tehdä tuttavapiirissämme niin sanottua etsivää työtä "löytääksemme" ne, jotka kaipaavat yksinäisyyteensä ystävää.

Vapaaehtoistoiminnassa merkityksellisintä on kyky kohdata toinen ihminen, kyky ymmärtää ihmisten erilaisuus.  Vapaaehtoistoimijana sinulta ei edellytetä mitään ammatillista sosiaali- tai terveydenhuoltoalan osaamista.  Riittää, kun sinulla on halu olla ystävänä toiselle ihmiselle.  Eläkeliitto järjestää vapaaehtoistoimijoille koulutuksia ja myös yhdistyksesi oma vapaaehtoisvastaava antaa perehdytyksen.

Vapaaehtoistoimija ei joudu yksin toimimaan, vaan hän saa vertaistukea yhdistyksen toisilta vapaaehtoistoimijoilta sekä vapaaehtoisvastaavalta.

Lähde sinäkin mukaan vapaaehtoistoimintaan, ystäväksi toiselle ihmiselle. Saatat olla hänelle se arjen valopilkku.

Jos olet kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta, voit ottaa yhteyttä yhdistyksen sihteeriin Ritva Polón puh. 045 355 7070, sähköpostilla marjattapolon@outlook.com tai kehenkä tahansa hallituksen jäseneen.

Vapaaehtoistoiminnassa maaliin pääsy ei ole tärkeintä vaan yhdessä kuljettu matka.  Vapaaehtoisena voit tuoda jopa värin takaisin toisen ihmisen elämään.

Ritva Polón

 

 

 

Musiikki kuuluu kaikille

Helmikuussa olin Eläkeliiton järjestämällä TunneMusiikki peruskurssilla Lehmirannassa.  Kurssin tavoitteena oli, että kurssilaiset voivat toimia vapaaehtoistyössä palvelutaloissa, kerhoissa, yksityishenkilöiden luona.

Laulamisessa meillä jokaisella on oma instrumenttimme mukana.  Musiikki kuuluu meille kaikille, kaikissa muodoissa.  Musiikkia voi kuunnnella, sen tahdissa voi liikkua, lauleskella tai rytmin mukana vaikkapa taputella.

Musiikin kuunteluun/laulamiseen voi liittyä myös erilaisia välineitä, joilla saadaan lisättyä hyvän olon tuntemuksia esim. huiveja heiluttamalla, erilaisilla rytmisoittimilla lisäämään musiikin rytmejä tai vaikkapa maalisuteja apuna käyttäen luomaan rentoutustiloja.  Musiikkia voi käsitellä myös piirtämällä ja maalaamalla.  Jokainen löytää oman tavan käsitellä musiikin merkitystä.

Musiikki nostaa mielen arjen yläpuolelle.  Musiikkia kuuntelemalla/laulamalla keskitymme hetkeen ja sen tuomaan mielihyvään.  Musiikin kautta voimme käsitellä niin ilot kuin surutkin.

Seuraavaan tekstiin olen käyttänyt lähteenä: Tunnemusiikki - Opas musiikin käyttöön esteettömässä vapaaehtoistoiminnassa.

Musiikki on muutakin kuin ääntä - se näkyy, tuntuu ja koskettaa

Musiikki on läsnä elämässämme lähes joka päivä.  Mielessämme voi soida jokin tuttu kappale ja voimme huomaamattamme kuulla uutisten tunnemusiikin iltapuuhien taustalla.  Kuulemme musiikkia jo kohdussa ennen syntymäämme ja sävelet soivat usein myös viimeisellä matkalla.  Musiikkiin liittyy henkilökohtaisia muistoja, tunteita ja tuntemuksia, mutta musiikki myös yhdistää koko maailman ihmisiä: ei tunneta yhtään maailman kolkkaa tai kulttuuria, jossa ei olisi musiikkia, laulua ja tanssia jossain muodossa.

Musiikki luo yhteishenkeä ja hyvää tuulta, se yhdistää sukupolvia, pitää yllä suomalaista kulttuuriperinnettä ja sävyttää arkea ja juhlaa.  Musiikki voi antaa meille yhteenkuuluvuuden tunnetta silloinkin, kun emme tunne toisiamme: Finlandia-hymni yhdistää suomalaisia, ja yhdessä kajautettu Suvivirsi tekee kevään.  Musiikki johdattaa tanssiin tuiki tuntemattomien kanssa.

Mitä musiikki on?

Musiikki on tunteiden ilmaisua, kommunikaation väline, fyysisiä reaktioita kehossa ja aivoissa.   Musiikki on myös nautinnon lähde, identiteetin ja kulttuuriperinnön lähde.  Musiikki on ajanvietettä ja viihdettä, jolla on myös uskonnollisia, isänmaallisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä.

Mielekäs elämä sisältää lähes jokaisen ihmisen kohdalla mahdollisuuden haluamansa musiikin kuunteluun.  Jokainen pystyy ja jokainen osaa, jokainen voi olla osa esteetöntä, musisoivaa ryhmää.

Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa

missä onnen kaukorantaan laine liplattaa.

Missä kukat kauneimmat luo aina loistettaan,

siellä huolet huomisen voi jäädä unholaan.

(Satumaa, sävel ja sanat Unto Mononen)

 

Eila Räsänen

 

 

 

MONTENEGRO 14.-21.5.2022

rajanaapurit ovat Kroatia, Albania, Bosnia-Hertsgovina, Kosovo ja Serbia.  Montenegro on julistautunut itsenäiseksi 3.6.2006.

Asukasluku on 621 700. Valuutta on euro

Montenegro= CRNA Cora= musta vuori

Matkamme Montenegroon oli kuopiolaisen matkatoimisto Tilausmatkat Oy ja ELNurmijärven yhdistyksen järjestämä. Hyvinkäältä meitä oli 6 henkilöä.   Matkanjohtajana toimi Seija Sariola ja paikallisena matkaoppaana oli meillä hulvattoman hauska Radovan Bigovic, joka tiedoillaan ja huumorillaan veti retket.  Päiväretket sai tilata ennakkoon tai vasta perillä.  Jos halusi osallistua kaikille kolmelle retkelle, kannatti tilata jo ennen  matkalle lähtöä.

Suomen päässä lentoasemalle oli järjestetty yheiskuljetus, johon pääsi myös Hyvinkäältä.  Matkan pystyi tekemään myös itsenäisesti.  Turva- ja passitarkastusten jälkeen oli aikaa nauttia kahvit ja sitten olikin jo mentävä portille, jossa tapasimme matkanjohtajan.  Lento Dubrovnikiin Kroatiaan kesti n.3 tuntia, joka hurahtikin nopeasti.

Perillä meitä oli vastassa Radovan, joka opasti bussille jolla matkasimme kohti Montenegroa.  Matka sinne kesti n.tunnin.  Matkalla saimme ihailla kauniita vuoristomaisemia, korkeita sypressejä ja syvää vihreyttä.  Ohitimme pieniä kyliä ja samalla saimme käytännön infoa molemmista maista.  Rajavelvollisuudet olivat nopeita ja niin pääsimme kohteeseemme Montenegroon.  Hotellimme sijaitsi  Herceg Novisa, pienessä kaupungissa Adrianmeren  rannalla.  Hotelliin saavuttuamme maisemat sen kuin paranivat.  Kaikista huoneista oli näkymä merelle ja pienellä parvekkeella sitä sai ihailla omasta huoneesta.  Huoneiden koot vaihtelivat, samoin sijainti oli kahdessa eri hotellin osassa.  Hotellissa oli oma uimaranta ja iso uima-allasalue.  Merivesi oli vielä aika viileätä, mutta kyllä porukastamme moni kävi siellä kastautumassa.  Matkan hintaan kuului aamiainen ja päivällinen.  Ne nautittiin hotellin ruokasalissa.  Ruuat olivat maittavia ja myös eri  ruokavaliot oli otettu huomioon.  Kiitettävä maininta on, että pöydän antimet vaihtuivat joka päivä ja näin saimme nauttia erialisista mauista.  Rantatietä oli hotellin molemmin puolin useita kilometrejä.  Rantatien varrella pystyi nauttimaan maisemien lisäksi myös hyvästä ruuasta ja juomista.

Retket:

Kotorin retki; Nautimme aamukahvit Perastin kylässä, joka sijaitsi kauniilla Kotorin lahden rannalla.  Siitä jatkoimme Kotorin lahdelle, jossa nautimme herkullisen lounaan.  Jo maisemat itsessään olivat henkeäsalpaavat.  Matkaa tehtiin kiemuraisilla vuoristoteillä.  Matkalla saimme kuulla historiasta ja nykyisyydestä.  Vierailimme myös pienellä tekosaarella, jossa sijaitsi kaunis pieni ortodoksinen kirkko.

Bosnia-Hertsegovina; Pääsimme tutustumaan myös viereiseen valtioon, jonka raja sijaitsi lyhyen ajomatkan päässä majapaikastamme.  Täällä kävimme tutustumassa Trebinjen kaupunkiin ja vierailimme torilla ja pienessä ostoskeskuksessa.  Vierailimme myös vuorilla olevalla Vukojen viinitilalla, jossa saimme kuulla kaiken viinin viljelystä valmiisiin pullotettuihin tuotteisiin.  Nautimme myös herkullisen lounaan tilalla.  Lopuksi halukkaat saivat ostaa paikan viinejä joko nautittavaksi tai kotiin viemisiksi.

Näiden retkien lisäksi oli mahdollisuus päiväretkeen Setinje-Tivat, jossa vierailtiin mm. entisessä pääkaupungissa.  Lisäksi oli mahdollisuus muutaman tunnin pieneen veneretkeen, jolla pääsi tutustumaan sodan aikaisiin sukellusveneluoliin.

Teimme myös omalla porukalla  retken Porto Noviin alueelle katsomaan nykyaikaisia miljonäärien huviloita.  Matkan teimme taksilla.

Paluumatkalla kentälle meillä oli mahdollisuus tutustua Kroatian Dubrovnikin vanhaan kaupunkiin.  Aikaa siihen oli muutama tunti.  Vanhaa kaupunkia ympäröi hyvin säilyneet muurit ja kapeilla kaduilla ja kujilla oli vilskettä.  Ehdimme syömään ja paikan hintataso yllätti, sillä se oli Suomen luokkaa, jopa korkeampi.  Herkuttelimme myös kroatialaisella jäätelöllä, jota oli kehuttu Euroopan parhaimmaksi, eikä suotta.  Pian lähdimme kohti lentokenttää ja kotimaata!

Matka Montenegroon oli mielenkiintoinen ja antoisa.  Kauniit maisemat ympärillä rauhoittivat mielen ja virkistivät.  Iltaisin kävelimme rantatiellä ja ihailimme tummuvaa maisemaa ja siellä täällä näkyviä valoja vuorten rinteilla.  Matkaa voi suositella kaikille, mutta on otettava huomioon, että maastossa on korkeuseroja, jotka voivat olla haasteita liikuntarajoitteisille.  Hotellissa on hissit, mutta myös paljon portaita.  Joka tapauksessa pystyin myös huonojalkaisena liikkumaan valitsemalla helpoimmat reitit esimerkiksi kaupungilla kulkiessa. Taksien hinnat olivat halpoja, joten pieniä matkoja pystyi tekemään myös niillä.  Muutenkin hintataso oli huomattavasti Suomea halvempi.  Torstai-iltana matkatoimisto järjesti yhteisen illanvieton musiikin ja tanssin merkeissä.  Orkesteri oli mitä parhain ja kuulimme sen olevan Montenegron vanhimpia.  Kuvien taustalla voimme kuunnella tämän orkesterin musiikkia.

Viikko vierähti nopeasti mukavassa seurassa.  Myös säät suosivat meitä, lämmintä riitti, eikä sateita saatu niskaan.  Suositelemme lämpimästi matkakohteeksi Montenegroa!

Lyhyen matkakertomuksen laati Heidi ja Jussi

Valokuvakoosteen kokosi Raine ja Erja

Katso kuvat tästä

 

 

 

Hyvinkää

  • Etusivu
  • Tapahtumat
  • Toiminta
  • Ajankohtaista
  • Kuvagalleria
  • Yhteystiedot

Yhteystiedot

  • Puheenjohtaja Juhani Skyttä
    p. 040 5229653
     

Tule vapaaehtoiseksi

Eläkeliiton vapaaehtoistoiminta tarjoaa monipuolista tukea arkeen ja hyvään elämään.

Tutustu

Eläkeliitto

  • Tilaa uutiskirje
  • Medialle
  • Tietosuojaseloste

Kalevankatu 61, 00180 Helsinki, p. (09) 7257 1100

Facebook Instagram Twitter